Miten pitkälle me muistamme? Harmittaa etten nuorena ymmärtänyt haastatella Elsa-fammua, isäni äitiä, jonka perhe seilasi Kokkolasta kahdesti Atlantin poikki leveän leivän toivossa. Olin 3-vuotias, kun muutimme isofammun, Sofia Helenan pieneen vinttiin. Sain häneltä aina voileivän, jos pyysin sitä ruotsiksi. Ja huh, isäni kuului teititellä äitiäänkin...