Urpiaista ei tänäkään vuonna näkynyt Pihabongauksessa. Laji on jo toista talvea lähes täysin kateissa.
Ari Nordström
Runsaimmat lajit olivat useimpien talvien tapaan talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimpiä eli useimmilla pihoilla havaittuja lajeja olivat puolestaan odotetusti talitiainen, sinitiainen ja harakka.
Pihabongauksen 20-vuotistapahtumassa viikonloppuna runsaimpien ja yleisimpien lajien kärjessä ei koettu yllätyksiä. Runsaimmat lajit olivat useimpien talvien tapaan talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimpiä eli useimmilla pihoilla havaittuja lajeja olivat puolestaan odotetusti talitiainen, sinitiainen ja harakka.
Vaikka harakoita havaittiin suunnilleen joka toisella pihalla, laji on taantunut selvästi jo vuosien ajan. Myös varis on vähentynyt. Molempia lajeja on ollut Pihabongauksessa vain kerran vähemmän kuin nyt. Entistä harvinaisempi näky pihoissa on myös fasaani. Pihabongauksen alkuvuosista se on vähentynyt alle puoleen.
Pihlajanmarjojen puutteessa marjalintuja eli tilhiä ja räkättirastaita havaittiin odotetusti hyvin vähän. Mustarastaalla oli silti kautta aikojen toiseksi paras tulos. Leudon alkutalven ansiosta mustarastaita jäi runsaasti talvehtimaan, ja tammikuun pakkaset toivat rastaat pihoihin. Myös punarintoja on jäänyt runsaasti talvehtimaan. Vain kerran niitä on ollut Pihabongauksessa enemmän kuin nyt.
Urpiainen on jo toista talvea lähes täysin kateissa. Sen talvikanta vaihtelee suuresti. Toissa vuonna urpiainen oli Pihabongauksen runsain laji.
Ennätysrunsaasti havaittiin puukiipijöitä. Sillä lienee ollut hyvä pesimävuosi samoin kuin pyrstötiaisella. Niitä on havaittu vain kerran enemmän kuin nyt. Pyrstötiaisella hyvää pesimävuotta täydensi voimakas syysvaellus.
Alustavat tulokset perustuvat noin 10 000 paikan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 95 lintulajista.