Hyvinvointialueen ”leveämpiä hartioita” olisi käytettävä entistä ripeämmin tulevaisuutemme toivojen, nuorten hyvinvoinnin tukemiseen oppilas- ja opiskelijahuollossa. Tukeen liittyvät ongelmat eivät ole uusia, sillä Opetushallituksen 2018–2019 aineistossa Lounais-Suomen oppilashuoltopalveluiden kuraattori-, psykologi- ja lääkäripalveluiden saatavuus arvioitiin tuolloin huonoksi tai erittäin huonoksi useammin kuin muiden alueiden oppilasvastauksissa.
Paljon on vettä virrannut Aurajoessa ja niin on myös tehty työtä eri kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen yhteisiksi palveluiksi. Varha-aikaan lähdettiin ajatuksella, että vuoteen 2030 mennessä opiskeluhuollon palveluita käyttävien 2. asteen opetusikäisten määrä tulee kasvamaan ja vastaavasti perusopetusikäisten määrä vähenemään. Palveluiden tarpeen ei ennustettu vähenevän, sillä Kouluterveyskyselystä 2021 oli nähtävissä kasvava tarve opiskeluhuollon palveluille sekä koulukuraattoreiden (80 %) ja koulupsykologien (96 %) ahdistuneisuuden hoitoon käytetyn yksilötyöajan kasvu. Varhan palvelukseen siirtyneitä kuraattoreja ja psykologeja oli harvassa kunnassa lakisääteisen mitoituksen mukaisesti.
On yhtenäistetty palveluja ja haettu tasapainoa yhteisöllisen opiskeluhuollon ja perustason mielenterveyspalveluiden välillä. On rakennettu ns. skaalautuvia palveluja, kuten digipalveluja ja itsehoidollisia menetelmiä sekä vakiinnutettu hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä yli sektorirajojen.
Vielä riittää tehtävää, sillä valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2025 tulosten perusteella voidaan nähdä kuraattori- ja psykologipalvelujen tarpeen olevan edelleen korkealla. Pidimme koko maan kärkisijaa perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden ja lukiolaisten psykologikäynneissä. Kakkossijaa ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kuraattorikäynneissä ja kolmossijaa psykologikäynneissä.
Kokonaistarpeen arviointia haastaa myös se, että kaikki halukkaat eivät päässeet edes kouluterveydenhuollon terveydenhoitajalle, sillä ”yrittämisessä, mutta ei pääsyssä” olimme kärkikahinoissa pitämällä nelossijaa.
Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä tavoitteena on oikea-aikaisten palvelujen saatavuuden parantaminen ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen. Varhan tulisi tehdä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ja myös niihin liittyvät erot oppilaitosten välillä tulee myös ottaa tarkempaan tarkasteluun, jotta voimme turvata palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja laadun.
Ja mikä tärkeintä, on luotava määrätietoisesti yhteistä toimintakulttuuria opiskeluhuoltopalvelujen ja koulujen välillä, jotta hyvät tavoitteet konkretisoituvat arkea tukevina, vaikuttavina palveluina aina ajanvarauksesta vastaanotolle sekä mahdolliseen jatkohoitoon pääsyyn asti. Nuorten luottamus tukeen ja apuun luo turvallisuutta ja tulevaisuutta meille kaikille.
Sanna Pitkänen
Varsinais-Suomen aluevaltuutettu, kok.