Pel­to­jä­nik­sek­si ai­em­min kut­sut­tu ru­sak­ko ryh­tyi val­taa­maan Suo­mea yli sata vuot­ta sit­ten, kun se ylit­ti vie­lä Ve­nä­jän val­lan al­la ol­leen Suo­men itä­ra­jan. Tu­lok­kaan voit­to­kul­ku on jat­ku­nut ja se on run­sas­tu­nut sa­maan ai­kaan, kun met­sä­jä­nis on las­ke­nut ala­mä­keä.

Ru­sak­ko ei ole vie­ras­la­ji, kos­ka se on le­vin­nyt luon­nol­li­ses­ti ei­kä siir­tois­tu­tuk­sin tai kar­ku­lais­ten avul­la ku­ten mo­net hai­tal­li­set, muil­ta man­te­reil­ta tuo­dut eläi­met ja kas­vit.

Puu­tar­hu­ril­le ru­sak­ko on kui­ten­kin hait­ta­la­ji, sil­lä se voi käy­dä hyö­ty­kas­vien kimp­puun. Laji ei juu­ri piit­taa met­sä­pui­den kuo­ris­ta niin kuin serk­kun­sa.

Vak­ka-Suo­mi tar­jo­aa ru­sa­kol­le run­saas­ti so­pi­vaa eli­nym­pä­ris­töä. Se viih­tyy met­sä­jä­nis­tä pa­rem­min pel­to­mai­se­mas­sa ja eri­tyi­ses­ti nur­mel­la, joka on pel­to­jä­nik­sen mie­li­ra­vin­toa. Nur­mi­vil­je­lyn vä­he­ne­mi­nen voi pit­käs­sä juok­sus­sa ol­la hai­tak­si ru­sa­kol­le.

Ru­sak­ko ei ole val­lan­nut koko Suo­mea, vaik­ka il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen ja tal­vien vä­hä­lu­mi­suus on sitä hyö­dyt­tä­nyt. Ete­lä- ja Lou­nais-Suo­mi ovat la­jin ydi­na­lu­et­ta.

Met­säs­tä­jät kes­kus­te­le­vat ru­sa­kon ja jä­nik­sen li­han eros­ta. Se on ma­ku­a­sia, mut­ta jä­nik­sen liha on riis­tai­sem­paa ja tum­mem­paa kuin leh­mien kans­sa sa­mal­la lai­tu­mel­la lai­dun­ta­van loi­va­liik­kei­sen pel­to­jä­nik­sen.

Mark­ku Paak­ki­nen