Muutamassa vuosikymmenessä varislintuihin kuuluva naakka on muuttunut kirkkomaiden tyylikkäästä, tummanpuhuvasta linnusta kaupungin ja maaseudun pahantekijäksi.
Naakka, Varis, Harakka ja Korppi ovat sukunimiä, jotka osoittavat näiden varislintujen kuuluneen ihmisen elämään ja kokemuspiiriin ikiaikoja.
Naakka on ollut myös metsien asukas. Palokärkien kolot ovat tarjonneet pesäpaikan.
Naakka on vanhalla lounaismurteella kirkhakkinen, joka kuuluu kirkollisten toimitusten tunnelmaan. Lintu on nykyään häiden kuokkavieras, joka napsii avioliiton ensi askelille heitettyjä riisinjyviä.
Syynä imagon muutokseen on naakkakannan moninkertaistuminen lähes neljännesmiljoonaan sekä linnun muuttuminen ihmisten silmissä tunkeilijaksi, näpistelijäksi ja ympäristön sotkijaksi.
Vakka-Suomen suurimmat naakkaparvet kokoontuvat pesimäajan jälkeen Mynämäen pelloille. Alle tuhannen naakan parvia on esiintynyt syyspuolella myös Uudessakaupungissa, Naantalissa, Maskussa, Taivassalossa, Laitilassa ja Vehmaalla.
Naakan aiheuttamia ongelmia koetaan sekä taajamissa että maaseudulla. Naakat rikkovat pelloilla säilytettäviä rehupaaleja, mikä heikentää rehun laatua.
Muutaman vuoden ajan naakka on ollut rauhoittamaton lukuun ottamatta ajanjaksoa 10.3.–31.7. Riistakeskus voi antaa tälle ajalle poikkeuslupia.
Markku Paakkinen