Eu­roo­pan suu­rin tik­ka, va­rik­sen ko­koi­nen pa­lo­kär­ki nä­kyy ja kuu­luu met­sis­sä. Isot las­tut ke­lon juu­rel­la ker­to­vat sii­tä, et­tä tämä kor­ven met­su­ri on ol­lut töis­sä. Jos ke­los­ta löy­tyy kai­ku­poh­jaa, pa­lo­kär­ki rum­mut­taa näi­hin ai­koi­hin soi­din­taan, joka kuu­luu kau­as.

Pa­lo­kär­jen ke­vät­tun­nel­miin kuu­lu­vat myös voi­mak­kaat huu­dot. Kun pa­lo­kär­ki ään­te­lee ”kryi-kryi-kryi” ää­ni en­nus­taa van­han kan­san mu­kaan sa­teen tai jopa kuo­le­man tu­loa.

Lin­tu­at­las 2022–2025 -tut­ki­muk­ses­sa pa­lo­kär­jen pe­sin­tö­jä ja re­vii­rei­tä on löy­ty­nyt useim­mis­ta Vak­ka-seu­dun ruu­duis­ta sekä ran­nik­ko- ja saa­ris­to­vyö­hyk­keel­tä et­tä man­te­rei­sim­mal­ta seu­duil­ta Lai­ti­las­ta, Mas­kus­ta ja Nou­si­ai­sis­ta.

Tut­ki­mus­ruu­dut ovat kool­taan 10x10 ki­lo­met­riä. Pa­lo­kär­ki on paik­ka­lin­tu, mut­ta sen re­vii­ri on laa­ja. Ke­väi­nen ään­te­ly sa­moil­la pai­koil­la viit­taa usein pe­sin­tään, vaik­ka pe­sä­ko­loa ei löy­dy­kään.

Kor­ven met­su­rik­si pa­lo­kär­keä on ku­vat­tu kan­sal­lis­ro­mant­ti­ses­sa ku­va­tai­tees­sa ja ru­nou­des­sa. Se on­kin van­ho­jen ha­vu­met­sien laji, mut­ta pys­tyy elä­mään myös ta­lous­met­sis­sä ja hak­kui­den lai­teil­la, jos tar­jol­la on so­pi­va pe­sä­puu. Män­ty­jen ja kuu­sien kan­nois­ta löy­tyy met­su­rin herk­kua, he­vos- ja ke­ko­muu­ra­hai­sia.

Jä­re­äl­lään no­kal­laan pa­lo­kär­ki pys­tyy te­ke­mään ko­lon jopa kyl­läs­tet­tyyn pyl­vää­seen tai ra­ken­nuk­sen lau­ta­sei­nään. Kor­ven met­su­rin töis­tä voi syn­tyä iso va­hin­ko, mut­ta oman kä­den oi­keus mak­saa ai­na­kin 841 eu­roa. Se on rau­hoi­tet­tu­na am­mu­tun pa­lo­kär­jen oh­jeel­li­nen kor­vau­sar­vo.

Mark­ku Paak­ki­nen