Luon­non- ja ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­ta kiin­nos­tut­tiin Vak­ka-Suo­mes­sa jo 1970-lu­vul­la, kun ym­pä­ris­tön­suo­je­lun tär­key­teen oli he­rät­ty maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Uu­si­kau­pun­ki­lai­sen Ant­ti Laak­son joh­dol­la poh­dit­tiin näi­hin tee­moi­hin kes­kit­ty­vän yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mis­ta, ja tu­kea saa­tiin myös Var­si­nais-Suo­men luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sel­tä.

Vak­ka-Suo­men luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mis­ko­kous jär­jes­tet­tiin 1.12.1976. Ko­kouk­sen yh­tey­des­sä Jou­ko Hög­man­der piti esi­tel­män huuh­ka­jas­ta ja ka­la­sääs­kes­tä 60-päi­sel­le ylei­söl­le.

Uu­den yh­dis­tyk­sen toi­min­ta-alue kä­sit­ti Ka­lan­nin, Lai­ti­lan, Lo­ka­lah­den, Mie­tois­ten, My­nä­mä­en, Py­hä­ran­nan, Tai­vas­sa­lon ja Veh­maan kun­nat sekä Uu­den­kau­pun­gin kau­pun­gin. Se oli yk­si Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton pai­kal­li­syh­dis­tyk­sis­tä. En­sim­mäi­se­nä pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi uu­si­kau­pun­ki­lai­nen Jou­ko Pal­mu.

Pal­mu ker­toi, et­tä tun­net­tua ym­pä­ris­tö­a­si­an­tun­ti­jaa Rau­no Te­no­vuo­ta käy­tiin erää­nä tal­ve­na ky­sy­mäs­sä esi­tel­möit­si­jäk­si yh­dis­tyk­sen ti­lai­suu­teen. Jou­ko Lai­ne ja Jou­ko Pal­mu tait­toi­vat mat­kan hiih­tä­en Kus­ta­vin Su­si­luo­dos­ta Te­no­vuon loma-asun­nol­le Kus­ta­vin Ana­vai­siin, ja sai­vat Te­no­vuol­ta myön­tä­vän vas­tauk­sen.

Yh­dis­tys ot­ti kan­taa eri­lai­siin ym­pä­ris­tö­a­si­oi­hin heti al­ku­vuo­si­naan. Yh­dis­tys kam­pan­joi Keuh­ko­vam­ma­lii­ton kans­sa puh­taam­man kau­pun­ki-il­man puo­les­ta ja ot­ti kan­taa me­lu­hait­toi­hin, kun kun­nal­lis­ta ym­pä­ris­tö­hal­lin­toa ei vie­lä ol­lut. 1980-lu­vun al­ku­puo­lel­la yh­dis­tys puo­les­taan lah­joit­ti 5000 mark­kaa Uu­den­kau­pun­gin kau­pun­gil­le käy­tet­tä­väk­si il­man­suo­je­lu­tut­ki­muk­siin. Yh­dis­tys osal­lis­tui myös Uu­den­kau­pun­gin luon­non­suo­je­lu­kar­toi­tuk­siin ja tart­tui lin­tu­ve­sien suo­je­luun ja Itä­me­ren saas­tu­mi­seen.

Vuot­ta 1980 vie­tet­tiin val­ta­kun­nal­li­se­na ym­pä­ris­tö­vuo­te­na. Tuol­loin yh­dis­tys ot­ti kan­taa 1960-lu­vul­la val­mis­tu­neen Ke­mi­ran teh­taan si­joi­tus­paik­kaan ja kip­si­ka­so­jen ra­vin­ne­va­lu­mien es­tä­mi­seen me­reen. Myös teh­taan sa­vu­hait­to­jen vä­hen­tä­mis­tä ja Ke­mi­ran omien mit­taus­ten jul­kis­ta­mis­ta pi­det­tiin tär­ke­ä­nä.

1980-lu­vun alus­sa yh­dis­tyk­ses­sä kat­sot­tiin, et­tä kun­tien tu­li­si ot­taa isom­pi roo­li ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­ta. Se esit­ti, et­tä Uu­teen­kau­pun­kiin ja mui­hin kun­tiin pe­rus­tet­tai­siin ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nat.

Tais­te­lu Uu­den­kau­pun­gin Vi­lis­sa­los­ta on yh­dis­tyk­sen al­ku­vuo­sien mer­kit­tä­vin ak­ti­vi­teet­ti. Suun­ni­tel­mis­sa oli siir­tää Uu­den­kau­pun­gin sa­ta­ma Vi­lis­sa­loon, jol­loin suun­ni­tel­mat uh­ka­si­vat alu­een ja­lo­puu­met­si­köi­tä ja mai­se­mal­li­sia ar­vo­ja sekä luon­to- ja kun­to­pol­ku­ver­kos­to­ja.

Yh­dis­tys ma­si­noi 1981 ni­men­ke­ruun Ka­sar­min­lah­ti–Yks­koi­vu–Ma­don­maa ja Vi­lis­sa­lo -vi­he­ra­lu­e­ko­ko­nai­suu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. Ve­too­muk­sen al­le­kir­joit­ti ly­hy­es­sä ajas­sa 2000 täy­si-ikäis­tä uu­si­kau­pun­ki­lais­ta. Kau­pun­gis­sa syn­tyi vil­kas kes­kus­te­lu, jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na kau­pun­gin­val­tuus­to ää­nin 27–8 päät­ti pois­taa kaa­va­va­rauk­sen. Näin Vi­lis­sa­lo ja Ka­sar­min­lah­ti ei­vät jou­tu­neet tei­den ja sa­ta­ma­toi­min­nan al­le.

Yleiskaavasuunnitelmassa ollut Uudenkaupungin satamahanke herätti vilkkaan keskustelun, jonka seurauksena valtuusto poisti kaavavarauksen 1981.

Uudenkaupungin yleiskaava 1968

Uu­den­kau­pun­gin ul­ko­puo­lel­la yh­dis­tys muun mu­as­sa puo­lus­ti Tai­vas­sa­lon tam­mea, jota uh­ka­si tien ra­ken­ta­mi­nen. Yh­dis­tys ot­ti kan­taa myös Py­hä­ran­nan Rei­lan so­ti­la­sa­lu­een käyt­töön vir­kis­ty­sa­lu­ee­na, Lai­ti­lan Ota­jär­ven suo­je­luun ja kaa­voi­tuk­seen ja Uu­den­kau­pun­gin–Po­rin ra­ta­suun­ni­tel­man alu­e­va­rauk­siin.

Alus­ta läh­tien yh­dis­tys piti tär­ke­ä­nä asuk­kai­den lä­hi­vir­kis­ty­sa­lu­ei­ta, ja jo 1978 yh­dis­tys teki Uu­del­le­kau­pun­gil­le aloit­teen kau­pun­gin en­sim­mäi­ses­tä luon­to­po­lus­ta Itä­puis­toon. Vak­ka-Suo­men en­sim­mäi­nen lin­tu­tor­ni ra­ken­net­tiin 1979 Uu­den­kau­pun­gin Ka­sar­min­lah­den las­kuo­jan tun­tu­maan. Syk­syl­lä 1985 yh­dis­tys ra­ken­si yh­teis­työ­ta­ho­jen kans­sa lin­tu­tor­nin Uu­den­kau­pun­gin Hiun­jär­ven ran­taan. Yh­dis­tys jär­jes­ti vuo­sit­tain opas­tet­tu­ja luon­to­ret­kiä, jois­sa oli osal­lis­tu­jia san­koin jou­koin.

Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Jouko Palmu (vas), Matti Jalava ja Palmun lapset Kasarminlahden tornissa 1983.

Jouko Palmu

Ak­tii­vi­sen yh­dis­tyk­sen jä­sen­mää­rä kas­voi en­sim­mäi­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na vauh­dil­la. Kun pe­rus­ta­mis­ko­kouk­seen osal­lis­tui 61 hen­keä, 1980-lu­vul­le tul­ta­es­sa jä­sen­mää­rä oli 143 ja vuon­na 1983 jo 230.

Uu­den­kau­pun­gin Sa­no­mat myön­si yh­dis­tyk­sel­le vuon­na1983 Ant­ti-pat­saan tun­nus­tuk­se­na toi­min­nas­ta luon­non ja ym­pä­ris­tön puo­les­ta.

Uu­den­kau­pun­gin seu­dun ym­pä­ris­töyh­dis­tys ry

Täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa tar­kas­tel­laan ku­lu­van vuo­den jou­lu­kuus­sa 50 vuot­ta täyt­tä­vän Uu­den­kau­pun­gin seu­dun ym­pä­ris­töyh­dis­tyk­sen toi­min­taa vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa. Osa 1: 1970-80 -lu­vun toi­min­taa.