Anneli Perkiö
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot ja aikainen kevät.
– Loppujen lopuksi sateet määrittävät kevään kuivuustilanteen, mutta lähtötilanne herättää huolta, toteaa Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.
Lumipeite jäi talvella ohueksi koko maassa. Vähälumisuus ja kovat pakkaset heikentävät pohjaveden täyttymistä. Pohjaveden vajaus on paikoin ollut 40–115 cm verrattuna keskiarvoihin.
Kevään sulamisvesien niukka määrä kasvattaa kuivuusriskiä myös alkukesän aikana. Mikäli sää jatkuu tavanomaista keväisempänä ja kuivempana, se voi edelleen vähentää maankosteutta ja pohjavesien muodostumista etenkin eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Jos kevätsateet jäävät niukoiksi, kuivuus voi lisätä maastopaloriskiä ja kastelun tarvetta monilla viljelyalueilla. Viimeisin vakava kuivuuskausi Suomessa oli 2018. Se aiheutti mittavia vahinkoja maataloudelle.
Toinen viljelyyn liittyvä riski muodostuu talvella muodostuneesta syvästä roudasta, kovista pakkasista ja suojaavan lumipeitteen puuttumisesta. Ne ovat voineet johtaa syysviljojen vahingoittumiseen, mikä saattaa johtaa satotappioihin.