Monet sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet korottavan siirtohintojaan. Miksi näin? Onko kannattavuus ollut niin huono? Tässä muutama näkökulma tähän.
Energiaviraston raporteista voi selvittää yhtiöiden talouslukuja, näistä viimeisimmät vuodelta 2024.
Sähkönjakeluverkkotoiminta on alueellisesti luonnollinen monopoli eli ei kilpailua. Suomessa on noin 90 yhtiötä ja niiden kokonaisliikevaihto oli 2300 miljoonaa euroa ja liikevoitto 710 miljoonaa euroa eli 31 prosenttia. Kokonaisinvestoinnit olivat 700 miljoonaa euroa ja poistot 580 miljoonaa euroa.
Yhtiöt operatiivisella kassavirralla pystyivät toteuttamaan kaikki investoinnit ja myös tulouttamaan omistajille merkittävästi. Tietysti yhtiökohtaisia eroja on. Toinen huomio oli vähäinen verojen määrä, yhteensä vain 30 miljoonaa euroa eli 4,2 proisenttia liikevoitoista – verosuunnittelu oli kunnossa? Nykyinen valvontamalli on voimassa 2024–2027.
Verkkoliiketoiminta on reguloitu ja valvottu Energiaviraston toimesta. Yhtiöiden ansaintamalli koostuu monesta osatekijästä menemättä niihin yksityiskohtaisemmin. Nykyinen malli mahdollistaa edellä kuvatun erittäin kannattavan liiketoiminnan. Tuskin missään liiketoimintasektorilla liikevoittotaso on näin korkea. Julkaisussa, Energy Policy 160 (2022) 112677/Collan, M ym. LUT/VATT, tätä on analysoitu. Kyseinen sääntelymalli ei tietenkään ole sähköyhtiöiden vika, vaan on viranomaisen sallima. Miksi?
Tässä muita havaintoja. Me kuluttajat maksamme tämän. Kuluttamastamme sähkön hinnasta lähes puolet tulee siirtomaksusta. Myös pääomasijoittajat ovat löytäneet tämän kannattavan liiketoiminnan ja saaneet poikkeuksellisen hyvää tuottoa sijoitukselleen, esimerkiksi Carunan ja Elenian omistajat. Myös jotkut kuntaomistajat ovat päättäneet realisoida verkko-omistuksen ja näin voineet paikata heikkoa kuntatalouttaan.
Monissa energiakonserneissa, joissa on useita liiketoimintoja, sähköverkkoliiketoiminta on lähes poikkeuksetta selvästi kannattavin ja monesti tuo koko energiakonsernin tuloksen.
Sähkömarkkinalaissa todetaan, että siirtohinnoittelun on oltava kokonaisuutena kohtuullista ja vastata verkkotoiminnan kustannuksia. Nyt ei selvästikään näin ole. Energiatoimiala ja yhtiöiden omistajat tietysti puolustavat nykyistä valvontamallia, jopa oikeusteitse. Halutaan pitää saavutetuista eduista kiinni. Asiakkaita ei juurikaan ole kuultu monopolin hinnoittellumallia laadittaessa. Eikö pitäisi?
Verkkoyhtiön ansaintamallia tulisi merkittävästi kohtuullistaa. Milloin se mahdollista, onko se vasta 2027 jälkeen? Pystyykö Energiavirasto, jolla on merkittävä rooli hinnoittelumallin valmistelussa, saamaan tätä muutosta aikaan. Myös TEM:n energiaosaston tai viime kädessä poliittisten päättäjien tulisi tähän tarttua.
Energiayhtiöissä tulee myös herätä, että tällaiset kohtuuttoman korkeat siirtohinnat eivät ole tätä päivää eivätkä mitenkään perusteltavissa. Jakeluverkon käyttäjiä eli tämän toiminnan maksajia tulee myös kuunnella uutta hinnoittelumallia laadittaessa.
Aappo Kontu
tekniikan tohtori
Mynämäki
Mauri Kontu
teollisuusneuvos
kansanedustaja (kesk.)
Uusikaupunki