Sivistyslautakunta päättää Valpperin koulusta 22.9. kokouksessaan.
Sari Honkasalo
Nousiaisten sivistyslautakunta päättää Valpperin koulun kohtalosta tiistain 22.9. kokouksessaan. Sivistysjohtaja Pasi Isokangas esittää lautakunnalle, että Valpperin koulu lakkautetaan 1.8.2027 lähtien ja koulun oppilat siirretään Henrikin yhtenäiskouluun ja Kirkonpiirin kouluun.
Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan kunnan vuosien 2027–29 talouden tasapainottamisohjelman, joka sisältää Valpperin koulun lakkauttamisen, mutta sen toimenpiteistä tehdään erilliset päätökset viranhaltija- tai toimielintasolla. Perusopetuksen järjestämispaikoista päättäminen kuuluu hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaan.
Lautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran syyskuun alussa, mutta silloin pykälä palautettiin uudelleen valmisteluun.
Lautakunta pyysi vielä lisätietoa säästöarvion laskentaperusteista ja erittelyä siitä, mikä osa kustannuksista poistuu kunnan taloudesta, sekä arviota vastaanottaville kouluille siirtyvistä kustannuksista, kiinteistön jatkokäytöstä sekä laskelmaa päivittäisistä koulumatkoista odotuksineen ja arviota ohjatun odotustoiminnan ja mahdollisten erilliskuljetusten kustannuksista.
Lisätiedot on nyt hankittu sivistysjohtajan sekä kunnanjohtaja Teemu Heinosen, teknisen johtajan Vesa Skogin sekä talouspäällikkö Jonna Suden valmistelemana lautakunnan uuteen käsittelyyn.
Esityslistan tekstissä todetaan, että valmistelun yhteydessä on tunnistettu, että aiemmista säästölaskelmista on puuttunut Valpperin koulurakennuksen verkkoyhteys, urheilutalon vuosivuokra eikä henkilöstökuluissa ole huomioitu ennen ensi vuoden elokuuta voimaan astuvia palkankorotuksia.
Jatkovalmistelun perusteella on laskettu, että kunnan taloudesta poistuu henkilöstökuluina vuodessa kaksi henkilötyövuotta perusopetuksen opetusresurssista (120 000 euroa), yksi henkilötyövuosi perusopetuksen ohjaaja-/avustajaresurssista (30 000 euroa) sekä 0,75 henkilötyövuotta ruoka- ja puhdistuspalveluista (30 000 euroa).
Palkankorotusten vaikutus yhteensä noin 180 000 euron palkkakustannuksiin on noin 8000 euroa vuodessa.
Ostopalveluina kunnan taloudesta poistuu ruokakuljetuksista 11 600 euroa, verkkoyhteys 6000 euroa ja Urheilutalon liikuntasalin vuokra 7000 euroa.
Kiinteistökulujen vähennykseksi lasketaan 40 000 euroa ja vuosipoistot 40 000 euroa.
Toimintakulujen lasketaan vähentyvän yhteensä 291 000 euroa.
Vastaanottavien koulujen kuluja rehtorien kanssa selvitettäessä on todettu, että opetusryhmien koko ei nouse sellaiseksi, että vastaanottavassa koulussa syntyisi tarvetta opetusryhmien jakamiselle, riippumatta siitä, mihin kouluun oppilaat menevät. Nousiaisten kunnassa ei ole päätöstä maksimiluokkakoosta eri vuosiluokilla.
Jos Valpperin koulun kaikki kahdeksan nykyistä viidennen luokan oppilasta siirtyisivät kaikki Kirkonpiirin kouluun, muodostuisi sinne 26 oppilaan luokka. Valmistelussa on todettu, että tässä tapauksessa on pedagogisesti perusteltua myöntää luokkaan 1–2 jakotuntia, mikä lisää kustannuksia vuositasolla enintään noin 4500 euroa lukuvuoden 2027–28 aikana.
Toinen iso luokka muodostuu, 28 oppilasta, mikäli Valpperin koulun nykyiset 3. luokan kolme oppilasta siirtyvät kaikki Henrikin yhtenäiskouluun. Jakotuntien kustannus tässä olisi sama 4500 euroa.
Osana jatkovalmistelua on laadittu myös selvitys Valpperin koulun kiinteistön jatkokäytöstä sekä sen taloudellisista vaikutuksista eri vaihtoehdoissa.
Koulurakennuksen myyntiä tai vuokrausta ei ole mahdollista toteuttaa ennen kuin on tiedossa rakennuksen vapautuminen koulutoiminnasta.
Vuosipoisto on noin 40 000 euroa vuodessa. Koulurakennuksen ylläpitokulut ovat olleet kasvavia muun muassa yleisten hintojen korotusten vuoksi.
Valmistelussa on laadittu neljä skenaariota: 1) koulurakennus säilyy kunnan omistuksessa, ei vuokralaista tai kunnan omaa toimintaa; 2) koulurakennus säilyy kunnan omistuksessa, yksi tai useampi vuokralainen sekä alhainen vuokrataso, 3) koulurakennus säilyy kunnan omistuksessa, yksi tai useampi vuokralainen sekä korkea vuokrataso ja 4) koulurakennus myydään.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa 40 000 euron vuosipoisto säilyy ennallaan ja vuosittaiset ylläpitokulut laskevat käyttöasteen laskiessa noin 15 000 euroon, kun jäljelle jäävät esimerkiksi sähkö, vakuutukset sekä rakennuksen ja pihan minimihoito. Kiinteistöön liittyvistä säästöistä jäisi saamatta noin 55 000 euroa vuodessa.
Toisessa vaihtoehdossa koulurakennuksen vuosipoisto säilyy ennallaan ja ylläpitokulut laskutetaan vuokralaiselta siltä osin, kun vuokralainen ei vastaa niistä itse suorasti. Oletus on, että vuokrahinta ei riitä paikkaamaan täysimääräisesti vuosipoistoa ja silloisia ylläpitokuluja. Ylläpitokulut riippuvat täysin vuokralaisen toiminnan luonteesta ja tarpeista.
Laskelmassa on arvioitu ylläpitokulujen laskevan koulurakennuksen nykytasosta noin 30 000 euroon. Kunnalle aiheutuisi noin 70 000 vuosikustannukset ja vuokralaisilta saataisiin vuosivuokraa noin 50 000 euroa.
Kiinteistöön liittyvistä säästöistä jäisi noin 20 000 euroa saamatta vuodessa.
Kolmannessa vaihtoehdossa koulurakennuksen vuosipoisto säilyy ennallaan ja ylläpitokulut laskutetaan vuokralaiselta siltä osin, kun vuokralainen ei vastaa niistä itse suorasti. Oletus on, että vuokrahinta riittää paikkaamaan täysimääräisesti vuosipoiston ja silloiset ylläpitokulut.
Laskelmassa on arvioitu ylläpitokulujen laskevan koulurakennuksen nykytasosta noin 30 000 euroon. Kunnalle aiheutuisi noin 70 000 euron vuosikustannukset ja vuokralaisilta saataisiin vuosivuokraa noin 70 000 euroa. Kiinteistöön liittyvät säästöt toteutuisivat täysimääräisesti ja jopa ylittäen.
Mikäli vuokrausvaihtoehdoissa vuokralainen olisi yritys, se todennäköisesti toisi kuntaan yhteisöveroa ja työpaikkoja.
Neljännessä vaihtoehdossa koulurakennuksen vuosipoisto ja ylläpitokulut poistuvat. Valmistelussa on varovaisuusperiaatetta noudattaen oletettu kauppahinnan jäävän alle kirjanpidollisen 997 150 euron tasearvon, jolloin kunnalle aiheutuu kertaluonteisesti myyntitappiota. Markkina-arvoa on vaikea arvioida ennalta, koska tuoretta vertailukohtaa vastaavasta kohteesta ei ole.
Kiinteistöön liittyvät säästöt toteutuisivat tässä vaihtoehdossa täysimääräisesti, mutta kertaluonteinen myyntitappio heikentäisi yksittäisen vuoden tulosta.
Päivittäisten koulumatkojen pituuden arvioinnissa on todettu, että mikäli Valpperin alueen oppilaan koulu alkaa klo 8 tai klo 9 ja päättyy klo 13, klo 14 tai klo 15, ei ole arvioitavissa että perusopetuslain mukainen 2,5 tunnin koulumatka ylittyisi.
Mikäli oppilaan koulu päättyy klo 12, joudutaan käyttämään erilliskuljetuksia. Kuluvana lukuvuonna Kirkonpiirin koulussa on käytössä erilliskuljetus maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12. Kuljetus suuntautuu Valpperin alueen suuntaan ja kyseisen kuljetuksen kilometrihinta on 2,55 euroa kilometriltä. Lisäkilometrien määrä on arviolta keskimäärin 16. Tällöin lisäkustannuksen määrä olisi 40,80 euroa per päivä. Kahtena päivänä viikossa vuosikustannukseksi muodostuisi 3100 euroa/vuosi.
Kun lukuvuoden 2027–2028 lukujärjestykset laaditaan ensi keväänä, tullaan huomioimaan Valpperin alueen oppilaiden koulun aloitus- ja päättymisaika siten, että klo 12 päättyviä koulupäiviä on mahdollisimman vähän.
Toteutumista ei tässä vaiheessa valmistelua ole voitu arvioida tarkkaan, mutta tällaisia koulupäiviä saattaisi olla 1–2 päivää viikossa Kirkonpiirin koulussa.
Henrikin yhtenäiskoulussa on käytössä klo 12 erilliskuljetuksia tänä lukuvuonna joka päivä. Kuljetus suuntautuu pääosin Nummen ja Paijulan suuntaan. Kyseistä kuljetusta on mahdollista jatkaa Kirkonpiirin koululle ja siitä Valpperin suuntaan. Kirkonpiirin erilliskuljetus viivästyisi noin viisi minuuttia, kun välimatka Henrikin yhtenäiskoulun ja Kirkonpiirin koulun välillä on 3,4 kilometriä. Synkronointi on mahdollista, koska kaikki erilliskuljetukset hoitaa yksi palveluntarjoaja.
Mikäli kuljetusta tarvitaan kahtena päivänä viikossa lisäkustannuksia tulee yhteensä 986 euroa/vuosi.