Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella.
Arkisto / Roosa Vähätalo
Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.
– Luonnonvesissä harjoittelu on yksi tapa lisätä yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua vedessä myös niillä alueilla, joilla allastiloja on vähän. Suomessa on jo paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaa levittää nykyistä laajemmin, Kuntaliiton Elsa Mantere toteaa. Kuntaliitto
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) julkaisemien vuoden 2026 uimataitotutkimuksen ensimmäisten tulosten mukaan kunnissa on vahva tahtotila vahvistaa lasten ja nuorten uimataitoa, mutta käytännön resurssit ja olosuhteet haastavat edelleen uimaopetuksen järjestämistä.
Kuntaliiton mukaan uimataidon vahvistaminen ei kuitenkaan voi jäädä vain koulun vastuulle, vaan harjoittelua tarvitaan myös vapaa-ajalla yhdessä perheiden, uimaseurojen ja muiden toimijoiden kanssa.
– Uimataito kehittyy ennen kaikkea toistojen kautta. Koulun uimaopetus luo tärkeän perustan, mutta taitoa vahvistetaan myös vapaa-ajalla: uimakouluissa, uimahalleissa, rannoilla ja perheiden yhteisissä vesiliikuntahetkissä. Kunnan tehtävänä on luoda tähän mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa, Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere sanoo.
Kaikki SUH:n tutkimukseen vastanneet kunnat järjestävät uimaopetusta alakoululaisille. Sen sijaan 71 prosenttia kunnista tarjoaa opetusta esikoululaisille ja 80 prosenttia yläkoululaisille. Keskimäärin uimaopetusta järjestetään noin 4–4,5 tuntia lukuvuodessa, mutta vaihtelu kuntien välillä on suurta.
Allastilojen vähäisyys, pitkät välimatkat uimahalleihin, taloudelliset resurssit sekä uimaopetuksen painottuminen alakouluihin ovat keskeisiä syitä siihen, miksi osassa kunnista uimaopetusta ei järjestetä esi- tai yläkoululaisille.
Valtakunnallisessa uimataitotutkimuksessa tutkitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös yhdeksäsluokkalaisten nuorten uimataitoa. Aiemmissa tutkimuksissa tarkastelu on kohdistunut nuorempiin ikäluokkiin, minkä vuoksi tieto yläkouluikäisten uimaosaamisesta on ollut hajanaisempaa.
– Huolta ovat herättäneet erityisesti yläkouluikäisten lisääntyneet poissaolot uimaopetuksesta. Siksi on tärkeää saada ajankohtaista tietoa siitä, millä tasolla peruskoulunsa päättävien nuorten uimataito on ja millä keinoilla sitä voidaan vahvistaa, Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia kunnista seuraa uimaopetuksen poissaoloja aktiivisesti ja puuttuu niihin koulun käytäntöjen mukaisesti. Kunnissa pyritään tukemaan osallistumista muun muassa lisäopetuksella, maksuttomilla uimakouluilla ja opetuksen eriyttämisellä.
– Nuorten osallistumista voidaan vahvistaa paitsi puuttumalla poissaoloihin myös kehittämällä uimaopetuksen olosuhteita niin, että osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman matala, Sjöström toteaa.