My­nä­mä­es­sä on ke­rät­ty avus­tus­tar­vik­kei­ta Uk­rai­naan jo use­an vuo­den ajan. Yh­teis­työ on pe­rus­tu­nut Uk­rai­nas­sa ja Suo­mes­sa toi­mi­vaan ver­kos­toon, jos­sa tar­peet ja tar­vik­keet koh­taa­vat. My­nä­mä­en alu­eel­la ver­kos­ton vah­va­na sol­mu­na on toi­mi­nut Apuom­mel­ker­ho, jon­ka va­paa­eh­toi­set ovat koon­neet ja val­mis­ta­neet tuot­tei­ta niin vau­va­per­hei­siin kuin so­ta­sai­raa­loi­hin­kin.

– Ker­hom­me nais­ten ah­ke­ris­ta kä­sis­tä on val­mis­tu­nut mo­nen­lai­sia kä­si­työ­tuot­tei­ta hel­pot­ta­maan si­vii­lien ja so­ta­sai­raa­lan po­ti­lai­den kär­si­myk­siä. Tätä ruo­hon­juu­ri­ta­son avus­tus­työ­tä ha­lu­am­me jat­kaa edel­leen, kos­ka tar­ve on suu­ri, ker­too Apuom­mel­ker­hon ve­tä­jä Lee­na Gus­tafs­son.

– Ai­van olen­nai­sen tär­ke­äs­sä roo­lis­sa ovat myös kaik­ki ne ih­mi­set, jot­ka ovat lah­joit­ta­neet ta­va­roi­ta, ja täs­tä ha­lu­am­me­kin kiit­tää jo­kais­ta ta­va­ra­nan­ta­jaa, to­te­aa avus­tuk­sia ke­rän­nyt Min­na Hau­tio.

Avus­tus­ten vas­taa­not­to­pis­tee­nä toi­mi syys­kuun ajan myös As­kais­ten Hol­vi.

– Meil­le on so­dan alus­ta as­ti ol­lut sel­vää, et­tä ha­lu­am­me teh­dä jo­tain konk­reet­tis­ta Uk­rai­nan hy­väk­si. Kun tar­jou­tui ti­lai­suus aut­taa toi­mi­mal­la ke­räys­pis­tee­nä, va­lin­ta oli help­po. Olem­me ää­rim­mäi­sen yl­pei­tä jo­kai­ses­ta ta­va­ras­ta, joka kul­kee mei­dän kaut­tam­me Uk­rai­nas­sa apua tar­vit­se­vil­le ja kii­täm­me jo­kais­ta lah­joit­ta­jaa, ker­too As­kais­ten Hol­vin yrit­tä­jä Rami Kä­kö­nen.

Avus­tus­ka­na­vat ja -or­ga­ni­saa­ti­ot ovat muut­ta­neet muo­to­aan so­dan pit­kit­ty­es­sä. Suur­ten ta­va­ra­ke­räys­ten ja ta­va­ran va­ras­toin­nin si­jaan nyt ke­rä­tään pie­nem­piä ja täs­mäl­li­sem­piä eriä, joi­ta toi­mi­te­taan ket­te­räs­ti suo­raan avun tar­vit­si­joil­le. Mat­kan var­rel­la tar­vi­taan pal­jon va­paa­eh­toi­sia:

– Jos­kus va­paa­eh­tois­ket­ju lah­joi­tuk­ses­ta vas­taa­not­ta­jal­le voi si­säl­tää jopa kym­me­nen hen­ki­löä, ker­too avus­tus­kul­je­tuk­sen jär­jes­te­lyis­tä vas­taa­va Ol­ga Gots­ma­no­va.

– Tar­peet kuul­laan suo­raan ken­täl­tä ja nii­hin vas­ta­taan kii­reel­li­syys­jär­jes­tyk­ses­sä. Tä­män vuok­si myös se, mitä kul­loin­kin ke­rä­tään, vaih­te­lee, ei­kä kaik­kia tar­jot­tu­ja ta­va­roi­ta va­li­tet­ta­vas­ti voi­da ai­na ot­taa vas­taan, to­te­aa Min­na Hau­tio.

Haas­teel­li­sin vai­he avus­tus­ten toi­mit­ta­mi­ses­sa on nii­den lo­gis­tiik­ka, ja so­pi­vaa kul­je­tus­mah­dol­li­suut­ta jou­tuu vä­lil­lä odot­te­le­maan pit­kään­kin.

Tänä syk­sy­nä saa­tiin lah­joi­tuk­se­na pik­ku­bus­si. Bus­sin uu­me­niin pa­kat­tiin muun mu­as­sa pyö­rä­tuo­le­ja, rol­laat­to­rei­ta ja mui­ta apu­vä­li­nei­tä, en­si­a­pu- ja sai­raan­hoi­to­tar­vik­kei­ta, työ­ka­lu­ja ja äi­tiys­pak­kauk­sia. Bus­sin mer­ki­tys avus­tus­työl­le on mo­nin­ker­tai­nen: sen li­säk­si, et­tä sen avul­la saa­daan kul­je­tet­tua avus­tus­las­ti Uk­rai­naan, se jat­kaa toi­min­taan­sa siel­lä.

– Olem­me niin kii­tol­li­sia täs­tä au­tos­ta, sil­lä kul­je­tus­ka­lus­tos­ta on Uk­rai­nas­sa suu­ri pula. Nyt voim­me kul­jet­taa elin­tär­kei­tä tar­vik­kei­ta pe­ril­le ja ih­mi­siä tur­vaan, iloit­see Gots­ma­no­va, ja jat­kaa:

– Lop­pu­jen lo­puk­si us­ko sii­hen, et­tä jos­sain siel­lä kau­ka­na Suo­mes­sa joku neu­loo peit­toa tai suk­kia vas­ta­syn­ty­neel­le, jot­ta pom­mi­suo­jis­sa voi­si py­syä läm­pi­mä­nä, on pe­rus­ta sil­le, mikä aut­taa ih­mi­siä pi­tä­mään kiin­ni toi­vos­ta ja us­ko­maan par­haa­seen.