Vesiensuojelussa yhtenä isona ongelmana on se, että on vaikea hahmottaa, miten laajalta alueelta vaikutus vesistöön tulee.
Valuma-alue -sana kertoo sen hyvin. Se mitä suojellaan siltä miltä suojellaan, ovat kaukana toisistaan. Vesi valuu kymmenien kilometrien päästä mereen pitkän ajan kuluessa, mutta valuu lopulta kuitenkin ja kuljettaa mukanaan joko vähemmän tai enemmän ravinteita. Uomiakin sillä on tuhansia, eivät vain ne pääjoet vaan kaikki, mistä vesi jokiin kulkeutuu.
Esimerkiksi Mynälahden tilanne ei ole vain Mynämäen asia. Mynälahden valuma-alue on kooltaan yli 990 neliökilometriä ja ulottuu 11 kunnan alueelle.
Laajoissa vesistöissä mitään ei tapahdu nopeasti, ja hitaita muutoksia on vaikea ymmärtää ja joskus uskoakaan. Mutta se mitä vesissä on nyt, on seurausta monen sukupolven tekemisistä. Samoin kaikki, mitä tehdään nyt, siitä kiittävät tulevat sukupolvet isovanhempiaan. Tapahtuuko se sitten hyvässä vai pahassa, on aina tämän hetken ihmisten käsissä.
Juuri julkistettu Mynälahti-yhdistyksen ja Turun Ammattikorkeakoulun aikaansaama Mynälahti -ympäristötietoportaali (V-SS 31.10.) on hyvä tietolähde ja kanava niille, jotka haluavat asioihin vaikuttaa.
Sivustolla muun muassa maanviljelijät kertovat käytännön vesistönsuojeluratkaisuistaan. Pienetkin teot nähdään tärkeinä, mutta muistutetaan, että taistelua käydään ilmastonmuutosta vastaan. Kun sään ääri-ilmiöt nostavat veden laajasti pelloille, on vaikeaa estää ravinteiden ja kiintoaineksen pääsyä tulvaveden mukana mereen.
Mitä tahansa ratkaisuja kehitetäänkään, maksajaksi tarvitaan isompi kukkaro kuin pelkästään viljelijöiden.
Sivustolla on myös asukkaiden havaintoja vuosikymmenien ajalta, ja näitä soisi olevan enemmänkin. Kukapa tilanteen paremmin näkisi kuin päivittäin meren rannalla asuva tai mökkeilevä?
Mynälahti-yhdistyksen toiminta toivottavasti viriää aktiivisemmaksi ja saa enemmän painoarvoa. Jäseniksi voivat liittyä niin kunnat, yhteisöt kuin yksittäiset ihmisetkin.
Sari Honkasalo