Vakan alueen kunnista viimeisetkin päättivät maanantaina ensi vuoden tuloveroprosentista. Osassa kunnista samassa päätettiin myös ensi vuoden talousarviosta, osassa se jäi seuraavaan kokoukseen. Veroprosentin tuomat tulot ovat budjetin pohjana, joten järjestys on sikäli ymmärrettävä, vaikka Nousiaisten valtuustossa juuri tätä järjestystä kritisoitiinkin.
Uutisotsikoihin nousee useimmiten tieto siitä, nostaako vai laskeeko kunta veroja. Kuntaliitto esimerkiksi kerää taulukkoonsa valtakunnallisesti lähes reaaliaikaisena verotustietoja. Torstaina verkkosivulla oli tieto 153 kunnan tilanteesta. Nostajia oli 11 ja laskijoita 2.
Nostamista luonnollisesti pidetään negatiivisena uutisena, mutta silti kannattaa huomioida myös verotuksen taso ylipäätään.
Vakan alueen kahdeksassa kunnassakin löytyy melkoinen ero siinä, miten paljon kuntalaiset kukkarostaan yhteisistä palveluista maksavat, mutta tuoreiden päätösten myötä yläpään erot hieman tasoittuivat.
Uudessakaupungissa tuloveroprosenttia nostettiin 8,6:sta 8,9 prosenttiin ja Maskussa 8,1:stä 8,5 prosenttiin. Vehmaalla sitä puolestaan laskettiin 9,5:stä 9,1 prosenttiin.
Muut pitivät luvun ennallaan eli tuloveroprosentti on Nousiaisissa 9,1, Mynämäessä 9,1, Taivassalossa 6,9, Naantalissa 6,4 ja Kustavissa 5,3.
Päätöksille oli hyvinkin erilaisia perusteita: korotus saatettiin nähdä keinona ylläpitää tietyt palvelut tai päinvastoin korotusta ei tehty, koska halutaan ensin katsoa, voidaanko rahoitusvajetta korjata kunnan palvelutuotannon muutoksilla. Sitäkin odotetaan, että valtionosuusuudistus korjaa tilannetta.
Huomionarvoista on, että ainoa laskija oli Vehmaa, joka vasta vähän aikaa sitten joutui erityisen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi valtion kriisikuntamenettelyyn. Kun sieltä on noustu tilanteeseen, että kunnassa uskalletaan haaveilla jopa kahdeksalla alkavasta veroprosentista, kuten valtuuston verokokouksessa kuultiin, ei valtion tarttuminen ruoriin aikanaan ollut pelkästään negatiivinen asia.
Sari Honkasalo