Suomen Riistakeskuksen esitys suden kiintiömetsästyksen sallimisesta tietyillä alueilla on saanut ristiriitaisen vastanoton.
Sadan suden kiintiö jakautuisi 16 alueelle. Varsinais-Suomesta mukana ovat Kustavi ja Aura–Paimio. Aluevalintoja on täällä perusteltu vahinkojen määrällä ja turvallisuudella.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on metsästyslain muutoksilla poistaa suden ympärivuotinen rauhoitus ja mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys.
Valtioneuvostossa nähdään, että metsästystä tarvitaan suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi niin, että poistetaan susien aiheuttamia ongelmia mutta pidetään kanta suotuisan suojelun tasolla.
Metsästäjäliitto kiitti esitystä siitä, että kentän ääntä on vihdoin kuultu. Eläinoikeusjärjestöt puolestaan julkistivat tutkimuksen, jonka mukaan enemmistön mielestä kannanhoidollinen metsästys ei ole nykytilanteessa perusteltua.
Siellä, missä laumoja on esitetty poistettavaksi, keskustelua on puolestaan syntynyt siitä, että miksi juuri tämä lauma, miksei naapurikunnassa oleva?
Usein on lehdessäkin peräänkuulutettu sitä, että susihavaintojen ilmoittaminen on tärkeää, samoin dna-näytteiden ahkera kerääminen. Vain niillä saadaan susien määrästä sellaista faktatietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteossa. Kuten nyt lain valmistelussa. Vakan alueella Kustavi on aluetta, johon sudet ovat viimeksi levittäytyneet, ja siellä tietoja on varmaan siksikin jaksettu aktiivisesti kerätä.
Miten pitkäaikainen vaikutus sitten on yhden lauman poistamisella yhdeltä alueelta? Susireviirit kattavat nyt tiiviisti koko maakunnan. Kun jonnekin syntyy aukko, tuntuisi luonnolliselta, että se kohta taas täyttyy, kun seuraava laumastaan irtaantuva nuori susi etsii parin ja perustaa laumansa sinne.
Ruotsissa laumakohtaisen poiston on todettu toimivan. Tasapuolisuuskin varmasti otetaan huomioon pitkällä tähtäimellä, ja seuraavana vuonna metsästys kohdistetaan jollekin muulle alueelle, josta tietoja ongelmista tulee riittävästi.
Sari Honkasalo