Kun pitkin joulukuuta katsoi ikkunasta ulos lähes mihin tahansa aikaan päivästä, ei voinut sanoa päivän valjenneen. Maa oli musta, ja alkukuun uutiset kertoivat, ettei aurinko ollut missään päin Suomea paistanut edes viittä minuuttia.
Jouluun valmistautumisen tunnelmaa on siis saanut etsiä kukin sisältään, kun sitä ei taivaalta ole tarjottu.
Tiettyjen perinteiden noudattaminen on usein se asia, joka saa joulumielen esille. Perinteetkään eivät kuitenkaan saa muodostua rasitteiksi, asioiksi, joita vain on pakko tehdä, koska on joulu. Sellaisia helposti syntyy, kun yhtenä vuonna jokin asia on todettu hyväksi, ja syntyy paine toistaa se joka vuosi.
Tänä vuonna joulu on niin keskellä viikkoa kuin vain voi. Arki katkeaa siis monella ikään kuin pakosta, mikä voi olla kiireisen syksyn jälkeen kaivattu asia. Toisaalta yhteiskunta ei enää pysähdy jouluksi samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten, joten monella työarki jatkuu läpi pyhien. Toivottavasti työpaikoillakin silti edes pieni joulun henki puhaltelee rauhaa ja kiireettömyyttä.
Pitkillä joulunpyhillä on myös varjopuolensa, kun jossain korostuu yksinäisyys, ja jossain parisuhteen tai jouluksi yhteen kokoontuvan suvun ristiriidat.
Auttavia tahoja löytyy, esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää läpi joulun. Yhdistyksen mukaan jouluaatto on kiireisin päivä. Soittajat puhuvat usein riidoista tai pettymyksistä, taloudellisista huolista, mielenterveyden ongelmista tai päihteistä.
Keskustelun on todettu auttavan, sillä yhdistyksen seurannan mukaan marraskuun lopulla kahden viikon aikana tulleista yhteydenotoista 159 vastaajasta 84 prosenttia arvioi olonsa huonoksi ennen yhteydenottoa, mutta keskustelun lopussa näin arvioi enää 14 prosenttia.
Viime hetken joululahjavinkki, joka ei vaadi kauppaan juoksemista, ja jonka jokainen voisi vielä antaa lähimmäiselleen: soita tai lähetä kuulumiset edes viestillä ihmiselle, jonka kanssa et ole jutellut pitkään aikaan.
Sari Honkasalo