Kunnissa hahmotellaan nyt ensi vuoden talousarviota ja lähivuosien suunnitelmia siitä, mitä palveluja pystytään asukkaille tarjoamaan. Kateutta herättävää työtä se tuskin on ollut koskaan, mutta erityisen vaikealta se näyttää nyt. Epävarmuutta on tarjolla joka puolelta, eikä valtioltakaan ole helpotusta kuntien suuntaan tulossa.
Yksi syy löytyy sote-uudistuksesta, joka vääristi valtionosuuksia. Kun kunnilta siirrettiin tehtäviä hyvinvointialueelle, ei katsottu riittävästi, miten uusi tilanne vaikuttaa valtionosuusjärjestelmään, ja samankokoistenkin kuntien väliset erot kasvoivat.
Varsinais-Suomessa esimerkiksi keskimääräinen valtionosuus on 766 euroa per asukas, mutta Kustavi maksaa valtiolle 91 euroa per asukas ja Oripää puolestaan saa valtiolta 1526 euroa per asukas.
Nyt jakoa korjataan uudistuksella, mutta mitään lisärahaa ei tule, vaan ainoastaan kriteereitä muutetaan. Tulevaisuudessakin siis osa kunnista voittaa ja osa häviää, mutta toivottavasti edes erot vähenevät.
Kunnat toivovat muutoksia nopeasti, mutta valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston järjestämällä kuntakierroksella kuultiin, että kaikkea ei tälläkään uudistuksella voida korjata, vaan ainoastaan akuutti tilanne. Uudistusta siis tulee seuraamaan seuraava uudistus, mihin ollaan kyllä varmasti jo totuttu.
Valtionosuudet ovat vain osa kuntien tuloja, joten veropohjan kasvattaminen on entistä tärkeämpää. Se on pitkälti elinvoimatyötä, sillä pelkässä veroprosenttien korottamisessa on seinä nopeasti vastassa.
Ministeriön kuntakierroksella muistutettiinkin, että veroprosenttien eriytymistä pitää seurata tarkkaan ja pyrkiä estämään sitä. Jos kunta joutuu jatkuvasti korottamaan veroprosenttia ja erot kasvavat merkittävästi, kuten on uumoiltu, tilanne alkaa vaikuttaa myös muuttajien harkintaan. Pitää olla itselle erityisen sopivat palvelut tai todella mieleinen asunto, jos haluaa maksaa 15 prosenttia enemmän veroja kuin kuntarajan takana.
Sari Honkasalo