JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset
15.11.2022 6.00

Kalenterissa teematunkua

Ka­len­te­riin on tun­get­tu jos jon­kin­lais­ta tee­ma­päi­vää tai jopa -viik­koa. Osa niis­tä on hy­vin­kin epä­vi­ral­li­sia, kun taas toi­set juh­la­päi­vät ovat saa­vut­ta­neet va­kiin­tu­neem­man ja ar­vok­kaam­man ase­man.

Mo­nel­ta saat­toi men­nä ohi sel­lai­nen tie­to, et­tä vii­me vii­kol­la vie­tet­tiin mies­ten viik­koa. Ai­van uu­des­ta kek­sin­nös­tä ei ole kyse, sil­lä ky­sees­sä oli jo 18:s mies­ten viik­ko. Nyt tee­ma liit­tyi mies­ten pa­ris­sa teh­tä­vään työ­hön ja sen tu­le­vai­suu­teen muun mu­as­sa sik­si, et­tä mie­het edus­ta­vat mää­rään­sä ver­rat­tu­na huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa osaa esi­mer­kik­si so­si­aa­li­työn asi­ak­kais­ta.

Vii­kon ta­voit­teet oli­vat yle­viä, mut­ta sil­ti voi ky­syä, mil­lai­siin tu­lok­siin seit­se­män päi­vän tem­pauk­ses­sa pääs­tään. Voi­si luul­la, et­tei mies­ten hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­nen vii­kos­sa mik­si­kään muu­tu, var­sin­kin kun vii­kon nä­ky­vyys jäi tär­ke­äs­tä ai­hees­ta huo­li­mat­ta keh­nok­si.

Per­jan­tai­na men­tiin vah­vem­min höm­pän ja os­tos­hys­te­ri­a­liet­son­nan puo­lel­le, kun maa­il­mal­ta Suo­meen ran­tau­tu­nut sink­ku­jen päi­vä hou­kut­te­li alen­nus­myyn­neil­lään. Ikään kuin ys­tä­vän­päi­vän vas­ta­koh­dak­si ide­oi­dun ta­pah­tu­man ta­voi­te on höl­mö ja tur­han­päi­väi­nen: lah­jo­ja ei os­te­ta muil­le, vaan it­sel­le. Pe­rus­te­lu on­tuu pa­has­ti, sil­lä va­paa­eh­toi­ses­ti tai tah­to­mat­taan sink­kui­na elä­vil­lä saat­taa ol­la hy­vin­kin lä­hei­nen ja laa­ja ys­tä­vä- ja ka­ve­ri­pii­ri. Sink­kuus ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta yk­si­näi­syyt­tä.

Vii­me viik­ko päät­tyi sun­nun­tai­na vie­tet­tyyn pe­rin­tei­seen isän­päi­vään, jon­ka ole­mas­sa­o­lon tär­keyt­tä ei us­kal­la ky­see­na­lais­taa huo­li­mat­ta tä­män­kin päi­vän kau­pal­lis­tu­mi­ses­ta. Voi ol­la, et­tä lap­sen tai lap­sen­lap­sen tö­her­tä­mä pii­rus­tus on isäl­le tai isoi­säl­le huo­mat­ta­vas­ti ar­vok­kaam­pi kuin pa­ket­tiin kää­rit­ty tur­ha­ke­lah­ja.

Tänä vuon­na mas­ku­lai­nen Jan­ne Pi­han­pe­rä oli yk­si niis­tä kol­mes­ta, jot­ka sai­vat val­ta­kun­nal­li­sen Vuo­den isä -pal­kin­non. Tun­nus­tus on hie­no, mut­ta vä­ki­sin­kin mie­leen tu­lee, mi­ten raa­ti poi­mii pal­kit­ta­vat 1,3 mil­joo­nan suo­ma­lai­si­sän jou­kos­ta.

On hy­viä isiä. To­sin kaik­ki ei­vät sel­lai­sia ole.

Vesa Pent­ti­lä