So­dan jäl­keen Suo­meen tuo­dut pet­ro­li­käyt­töi­set Ford­son Ma­jor ja Fer­gu­son -trak­to­rit oli­vat käyt­tö­on­gel­mis­sa heik­ko­laa­tui­sen polt­to­ai­neen ta­kia. Tätä ei en­sin ym­mär­ret­ty sil­loin. Sil­loi­nen pet­ro­li oli pa­la­mi­so­mi­nai­suuk­sil­taan ja ok­taa­ni­ar­vol­taan lii­an al­hai­nen. Polt­to­ai­neen toi­mit­ti­vat Shell ja ame­rik­ka­lai­nen Es­so, joil­la oli myös öl­jy­tank­ke­ja liik­kei­den pi­hoil­la. Polt­to­ai­net­ta myy­tiin li­säk­si tyn­ny­reis­sä.

Olin os­ta­nut en­sim­mäi­sen trak­to­ri­ni, Fer­gu­son 20:n, vuon­na 1952. Se oli pet­ro­li­käyt­töi­nen, mut­ta vaa­ti käyn­nis­tyk­seen ja sam­mu­tuk­seen ben­sii­niä, jol­le trak­to­ris­sa oli oma tank­ki. Ajoin pal­jon rah­tia, jol­loin polt­to­ai­nei­ta meni pal­jon, noin 26 tyn­ny­riä pet­ro­lia ja pari tyn­ny­riä ben­sii­niä vuo­des­sa. Sil­loin myös meil­le Vah­te­ruk­sen Pie­ti­lään tuo­tiin Es­son tu­han­nen lit­ran pet­ro­li­tank­ki.

So­dan jäl­keen maa­ta­lous oli vie­lä mel­kein kym­me­nen vuot­ta he­vos­ve­toi­nen ja sen muut­ta­mi­ses­sa trak­to­ri­ve­toi­sek­si oli mo­nen­lai­sia on­gel­mia. Kun so­taan oli otet­tu he­vo­sia maa­ta­lou­del­ta, so­dan ai­ka­na he­vo­sia yri­tet­tiin kas­vat­taa li­sää, ja kun so­dan jäl­keen he­vo­set pa­lau­tet­tiin maa­ta­lou­del­le, he­vo­sia oli lii­kaa. Ra­has­ta oli puu­te, ve­lan kor­ko oli 12 pro­sent­tia ja ly­hy­tai­kai­sen vek­se­lin kor­ko 16 pro­sent­tia. Uu­det työ­ko­neet oli­vat vie­lä ke­hi­tys­vai­hees­sa ja myös tie­toa puut­tui. Nämä te­ki­jät oli­vat maa­ta­lou­den ko­neel­lis­ta­mi­sen es­tei­tä.

Pää­mi­nis­te­ri Kek­ko­sen ai­ka­na Suo­meen alet­tiin puu­ha­ta omaa öl­jyn­ja­los­tus­ta ve­nä­läi­ses­tä öl­jys­tä, ja­los­tus­paik­ka­na Naan­ta­li. Pää­mi­nis­te­ri Kek­ko­nen teki ra­ken­nus­so­pi­muk­sen öl­jyn­ja­los­ta­mos­ta ame­rik­ka­lai­sen fir­man kans­sa, mut­ta USA kiel­si ame­rik­ka­lai­sel­ta fir­mal­ta ra­ken­ta­mi­sen. Sil­loin ame­rik­ka­lai­nen Es­so vei öl­jy­säi­li­ön­sä pois joka pai­kas­ta, myös meil­tä. Kek­ko­nen teki Neu­vos­to­lii­ton kans­sa öl­jy­kau­pat. Tä­män jäl­keen Es­so pa­laut­ti öl­jy­säi­li­ön­sä liik­kei­den pi­hoil­le ja myös meil­le. Es­so toi Suo­meen nyt lai­va­las­tin ”vih­re­ää” pet­ro­lia mai­nos­ta­en sitä. Täl­lä polt­to­ai­neel­la trak­to­rit toi­mi­vat hy­vin.

Kun USA es­ti omil­taan Nes­teen ra­ken­ta­mi­sen, Kek­ko­nen meni Rans­kaan ja teki siel­lä öl­jyn­ja­los­tus­lai­tok­sen ra­ken­nus­so­pi­muk­sen. Rans­ka­lai­set ra­ken­si­vat Naan­ta­lin öl­jy­ja­los­ta­mon ja Uo­le­vi Raa­de tuli sen joh­ta­jak­si

Suo­mea pi­det­tiin kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa ke­hi­tys­maa­na, jon­ne voi lä­het­tää mitä ta­han­sa ja jon­ka kans­sa voi toi­mia mi­ten ta­han­sa. Kek­ko­sen toi­min­ta muut­ti tätä kä­si­tys­tä.

Mitä näis­tä asi­ois­ta pi­täi­si op­pia? Kai­kes­sa kan­sain­vä­li­ses­sä yh­teis­työs­sä pi­täi­si kui­ten­kin myös kan­sal­li­nen etu pi­tää mie­les­sä, mut­ta esi­mer­kik­si EU:n ko­men­non al­la se ei ai­na ole mah­dol­lis­ta.

Kau­no Pie­ti­lä

Ka­lan­ti