Pe­rus­kou­lu­lais­ten tai­to­ja mit­taa­van Pisa-ko­keen tu­lok­set ovat las­ke­neet lä­hes kak­si vuo­si­kym­men­tä.

Suo­ma­lai­nen kou­lu oli pit­kään maa­il­man kou­lu­tuk­sen yl­pey­de­nai­he. Nyt tuo­reim­mat Pisa-tu­lok­set ker­to­vat jo­tain muu­ta. Sen mu­kaan nuor­ten lu­ku­tai­to on hei­ken­ty­nyt ra­jus­ti. Hyvä uu­ti­nen on, et­tä suo­ma­lais­ten nuor­ten osaa­mi­nen on edel­leen OECD-mai­den kes­ki­ta­soa pa­rem­paa. Sa­maan ai­kaan naa­pu­ri­maa Viro on nous­sut kou­lu­tu­lok­sis­sa jo Suo­men ohi.

Nyt suo­ma­lais­nuo­ris­ta 25,8 pro­sent­tia ei saa­vu­ta lu­ke­mi­ses­sa riit­tä­vän hy­vää ta­soa. Osa vä­him­mäis­ta­son saa­vut­ta­neis­ta­kin lu­kee niin hei­kos­ti, et­tei taso oi­ke­as­ti rii­tä työ­e­lä­mään ja jat­ko-opin­toi­hin.

Oli­si­ko vii­mein ai­ka ky­see­na­lais­taa kou­luis­sa ja ope­tuk­ses­sa teh­ty­jä muu­tok­sia?

Suo­ma­lais­ta kou­lua on vii­me vuo­si­na uu­dis­tet­tu suu­rel­la in­nol­la. Ra­ken­net­tiin käy­tä­vät­tö­miä kou­lu­ja ja sei­nät­tö­miä luok­kia. Pe­rin­teis­tä luok­ka­huo­net­ta alet­tiin pi­tä­mään van­ha­nai­kai­se­na. Ink­luu­si­os­ta teh­tiin ta­voi­te, eri­tyis­luok­kia pu­ret­tiin ja yhä use­am­pi eri­lai­sia tar­pei­ta omaa­va lap­si si­joi­tet­tiin isom­paan luok­kaan.

Kaik­ki tämä myy­tiin meil­le mo­der­ni­na, lap­si­läh­töi­se­nä ja tu­le­vai­suu­den kou­lu­na.

Mut­ta ky­see­na­lais­tet­tiin­ko mis­sään vai­hees­sa riit­tä­vän pai­nok­kaas­ti, mitä nämä uu­dis­tuk­set te­ke­vät op­pi­mi­sel­le?

On hie­noa, et­tä kou­lua ha­lu­taan ke­hit­tää. Mut­ta ei kan­na­ta uu­dis­taa ja kor­ja­ta jo­ta­kin, mikä ei ol­lut mis­sään vai­hees­sa rik­ki.

Kou­lun tär­kein teh­tä­vä on opet­taa, ja juu­ri sii­nä mei­dän pi­täi­si ol­la huo­lis­sam­me. Pe­rus­kou­lun tar­koi­tus on tar­jo­ta yleis­si­vis­tys, pe­rus­tai­dot ja op­pi­mi­sen val­miu­det kai­kil­le. Opet­ta­jil­ta on vie­ty auk­to­ri­teet­ti, ja sa­maan ai­kaan hei­dän odo­te­taan kan­ta­van yhä enem­män vas­tuu­ta kai­kes­ta muus­ta kuin it­se opet­ta­mi­ses­ta.

Jos pe­rus­kou­lun päät­tä­vä nuo­ri ei osaa su­ju­vas­ti lu­kea tai ym­mär­tää lu­ke­maan­sa, olem­me epä­on­nis­tu­neet kou­lun pe­rus­teh­tä­väs­sä. Sil­loin ei au­ta uu­si hie­no pe­da­go­gi­nen ter­mi ei­kä ope­tus­suun­ni­tel­man päi­vit­tä­mi­nen.

Myös maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten op­pi­lai­den suu­ri mää­rä jois­sa­kin kou­luis­sa tuo omat haas­teen­sa. Kie­li­tai­don ja läh­tö­ta­son erot vai­kut­ta­vat op­pi­mi­seen ja ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen. Näis­tä asi­ois­ta pi­täi­si pys­tyä pu­hu­maan avoi­mes­ti il­man, et­tä kes­kus­te­lu muut­tuu las­ten syyl­lis­tä­mi­sek­si.

Kyse ei ole sii­tä, kuka on tul­lut mis­tä­kin. Kyse on sii­tä, osaa­ko lap­si riit­tä­väs­ti suo­men kiel­tä ja pys­tyy­kö hän op­pi­maan ope­tet­ta­vat asi­at.

Jos ei pys­ty, tar­vit­sem­me enem­män tu­kea sitä tar­vit­se­vil­le, sekä eri­ta­soi­sia luok­kia eri­lai­sil­le op­pi­joil­le.

Myös luo­kal­le jät­tä­mi­ses­tä pi­täi­si pys­tyä pu­hu­maan ny­kyis­tä avoi­mem­min. Jos lap­si ei ole op­pi­nut pe­rus­tai­to­ja, on­ko to­del­la hä­nen etun­sa siir­tää hä­net vuo­des­ta toi­seen seu­raa­val­le luo­kal­le ja toi­voa, et­tä on­gel­ma kor­jaan­tuu it­ses­tään? Ei kor­jaan­nu.

Mei­dän pi­täi­si pa­la­ta pe­rus­tei­siin. Di­gi­lait­teet mi­ni­miin, op­pi­lail­le kir­jat ja kynä kä­teen, eri­tyis­luo­kat ta­kai­sin, riit­tä­vää tu­kea lap­sil­le ja ta­so­luo­kat tur­vaa­maan kai­kil­le oman ta­soi­nen ope­tus, et­tei ai­na men­nä hi­taim­man op­pi­jan tah­dis­sa.

Lap­sen pi­tää op­pia lu­ke­maan. Hä­nen pi­tää op­pia kir­joit­ta­maan. Hä­nen pi­tää op­pia las­ke­maan. Opet­ta­jal­la pi­tää ol­la mah­dol­li­suus opet­taa. Eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­van pi­tää saa­da tar­vit­se­man­sa tuki. Ja kou­lun pi­tää us­kal­taa puut­tua op­pi­mi­son­gel­miin en­nen kuin ne kas­va­vat lii­an suu­rik­si.

Suo­men kou­lun ei tar­vit­se ol­la maa­il­man mo­der­nein.

Sen pi­tää ol­la paik­ka, jos­sa lap­set op­pi­vat.

Eh­kä suu­rin vir­heem­me oli se, et­tä läh­dim­me uu­dis­ta­maan asi­oi­ta, jot­ka ei­vät ol­leet rik­ki, vain sik­si, et­tä uu­dis­ta­mi­nen it­ses­sään tun­tui edis­tyk­sel­li­sel­tä.

Nyt voi­vot­te­lun si­jaan, mei­dän et­sit­tä­vä rat­kai­su­ja. Vii­sain­ta on kat­soa pe­ruu­tus­pei­liin ja pa­la­ta van­hoi­hin, toi­mi­viin toi­min­ta­ta­poi­hin ja pi­tää mil­loin min­kä­kin ai­ka­kau­den tren­dit kau­ka­na las­ten ope­tuk­ses­ta.

Sini Lai­ne (ps.)

Rai­si­o­lai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu sekä si­vis­tys­lau­ta­kun­nan jä­sen