Isälläni oli aikanaan tapana hööpöttää naapurin lapsia, jotka eivät syöneet kalaruokaa, tekemällä kalapullia. Täydestä meni. Tapasin äskettäin silloisen naapurin pojan, jolle kerroin tästä kauheasta petoksesta. Nauroi itsensä kippuraan. Muistaa vieläkin hyvin ne todella hyvät Yrjö-isäni ”lihapullat”.
Pääset lukemaan artikkelin kirjautumalla sisään