Osa 2: vuodet 1985–95. Juttusarjassa tarkastellaan 50 vuotta täyttävän Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistyksen toimintaa vuosikymmenien saatossa.
Juttusarjassa tarkastellaan kuluvan vuoden joulukuussa 50 vuotta täyttävän Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistyksen toimintaa vuosikymmenien saatossa.
Osa 2: vuodet 1985–1995.
1980-luvulla ympäristöasiat nousivat voimallisesti esiin. Vuonna 1983 perustettiin ympäristöministeriö. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (1986) teki ympäristönsuojeluviranomaisesta pakollisen kaikkiin Suomen kuntiin. Tehtäviin kuului tuolloin lähinnä luonnon ja ympäristön tilan valvonta sekä asioiden edistäminen. Näin ympäristöyhdistyksen toiveet olivat toteutuneet.
Ympäristönsuojelullisesti 1980- ja 1990-luvut ovat olleet yhteiskunnallisesti merkittäviä, koska ympäristöasiat ovat tulleet tärkeänä osana päätöksentekoon. Myös mediassa ympäristöasiat oli huomioitu paremmin. Silti ympäristöyhdistykselle jäi oma toimintakenttä ja paikalliset asukkaat ottivatkin usein yhteyttä ympäristöyhdistykseen, joka uskalsi puuttua ympäristöepäkohtiin.
Yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Laulajainen (1981–1985) oli aktiivinen laajalla rintamalla. Vilisssalon satamataistelussa 1980-luvun alussa hän käytti mm. julkilausumia, nimilistojen keruuta, lehtikirjoittelua ja jopa APU-lehti laati artikkelin aiheena ”Kumma suunnitelma, saaret asfaltiksi”. Laulajainen pääsi myös sitoutumattomana valtuuston jäseneksi.
1980-luvulla istutettiin Ankkakujan ja silloisen Salcompin alueelle koivuja. Ne ovat siellä edelleen. Laulajainen toteaa yhdistyksen 40-vuotisjulkaisussa, että ”Tuskin kukaan meistä osasi edes kuvitella, millaiseksi tilanne äityisi ja että ihminen jonain päivänä onnistuisi muuttamaan koko planeetan ilmaston”.
Yhdistys julkaisi 1980-luvulla useita julkaisuja. Ympäristösanomat-lehti ilmestyi 16-sivuisena vuonna 1984, Kirkhakkinen-lehti 12-sivuisena vuonna 1987. Kirkhakkinen tarkoittaa kansankielellä naakkaa, joka on Varsinais-Suomen maakuntalintu. Vuonna 1989 yhdistys julkaisi yhdessä Uudenkaupungin kaupungin kanssa Uudenkaupungin luonto- ja kulttuurikohdekartan. Kartta on edelleen ajankohtainen ja yhdistys toivookin, että siitä julkaistaisiin yhteistyössä eri tahojen kanssa ajantasainen versio.
Hiunjärvi on Uudenkaupungin yksi merkittävä luontokohde. Suomen luonnonsuojeluliitolla oli vuonna 1985 kampanja ”165 voittoa” ja yhdistys päätti ottaa osaa kampanjaan Hiunjärvihankkeella. Hiunjärvitutkimus käynnistyi ja raportti ilmestyi 1988. Hiunjärven lintutorni tehtiin talkoilla syksyllä 1985. Kaupunki antoi puumateriaalin, Pirilän konepaja pultit ja metalliosat, paikallinen Lionsklubi lahjoitti tarveaineisiin rahaa ja yhdistyksen aktiivit pystyttivät tornin. Avajaiset pidettiin 25.9.1985 ja siihen osallistui 27 henkilöä. Torni on edelleen käytössä ja kaupunki on korjannut tornin puurakenteita vuosien saatossa.
Alkuperäisen Vakka-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta-alue oli laaja ja käsitti Kalannin, Laitilan, Lokalahden, Mietoisten, Mynämäen, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kunnat sekä Uudenkaupungin kaupungin. Vuonna 1984 yhdistyksen nimi muutettiin Uudenkaupungin ympäristöyhdistykseksi, sillä siitä irtaantui Laitilan ympäristöyhdistys, jonka toimialueeseen tuli Laitilan lisäksi Pyhäranta. Vuonna 1988 yhdistyksestä irtaantuivat Mynämäki ja Mietoinen nykyiseen Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistykseen.
Vakka-Suomen luonnonsuojeluyhdistys oli muodostunut kolmeksi eri yhdistykseksi. Uudenkaupungin ympäristöyhdistykseen jäivät jäljelle jäävien kuntien ja kuntaliitosten jälkeen Taivassalo, Vehmaa ja Uusikaupunki, johon liitettiin myös Kustavi.
Vuonna 1986 puheenjohtajana aloitti Antti Karlin. Huhtikuussa 1986 järjestettiin bussiretki Forssan Torronsuolle ja Forssan luonnonhistorialliseen museoon. Joutsenretki suuntautui lokakuussa 1986 Porin Yyteriin. 1990-luvun alussa yhdistyksellä oli toimintaa vähän, mutta esimerkiksi vuonna 1992 järjestettiin linturetki Euran Koskeljärvelle. Vuonna 1989 valittu hallitus jatkoi vuoteen 1996, jolloin toiminta jälleen vilkastui.
Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys ry
Lue myös juttusarjan osa 1: Vakka-Suomeen perustettiin ympäristönsuojeluyhdistys jo 70-luvulla