Jussi Arola
Yleistä kaavoitusprosessia ja erityisesti Kalannin alueen yleiskaavatyötä esiteltiin viime viikolla Kalannissa. Kalannin yleiskaava on ollut valmistelussa vuosia ja suurimmat intohimot ovat matkan varella ehkä laantuneet, mutta kaavanteon "byrokraattishallinnollinen puuha" aiheuttaa edelleen ihmettelyä ja keskustelua.
Edellä mainittu määritelmän esitti tilaisuudessa esitelmöinyt Kuntaliiton Anne Jarva, jonka tittelikin on eräänlainen byrokraattishallinnollisen puuhailun tulos. Hän toimii liiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön maankäyttö ja ympäristötiimissä kehittämispäällikkönä.
– Maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat kokonaisuuden, jolla kunta ohjaa yhdyskuntarakenteen kehitystä ja elinympäristön laatua ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, Jarva pohjusti kaavoituksen lähtökohdat.
Tavoitteita on siis paljon ja jo määritelmällisesti ne ovat osin ristiriidassa keskenään, vastakkain ovat yhteisön ja yksityisen maanomistajan toiveet ja myös nykyhetki ja tulevaisuus. Asiaa ei helpota kaavoituksen monitahoisuus.
– Valtiovalta on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka kaavoituksessa tulee huomioida. Maakunnan liitto laatii maakuntakaavan, jossa asioita ajatellaan maakunnan kannalta ja kunnassa toteutetaan sitten yleiskaava ja sitä tarkemmat asemakaavat, jotka nekin voivat olla eri tarkkuudella laadittuja.
Kalannissa nostettiinkin esiin eri tasojen vaikutukset ja sitovuudet. Maakuntakaava on ohjaava ja sitoo kunnan yleiskaavoitusta, mutta toisaalta sen laatii kuntien yhteinen elin ja jossa jokaisella kunnalla on edustus.
Maakuntakaavaa ei tehdä pimeässä, vaan siihen kunnat voivat vaikuttaa antamalla lausuntoja, mutta yksityisen maanomistajan suora vaikuttaminen on vaikeaa.
Jarvan mukaan maakuntakaavan oikeusvaikutusta yritettiin jokin aika sitten vähentää, mutta maakuntien liitot eli kunnat vastustivat ehdotusta voimakkaasti eikä muutos edennyt eduskunnassa.
Tiedottaminen ja vuorovaikutus kiinteistönomistajien kanssa tuli myös esille. Kaavojen valmistelusta kerrotaan kyllä lain mukaan monessa eri vaiheessa, mutta se on lehti-ilmoittelua tai tiedotteita kunnan nettisivuilla, joka ei kaikkia tavoita, erityisesti kunnan ulkopuolella asuvat harvoin seuraavat paikallisia medioita. Kiinteistönomistajan henkilökohtaisesta informoinnista on laissa määräyksiä, mutta ne koskevat harvoja tilanteita.
- Kaavan vireilletulosta tiedotetaan, valmisteluvaiheessa kuullaan asianosaisia, ehdotusvaiheessa se asetetaan julkisesti nähtäville ja saatu palaute käsitellään ja lopullisen päätöksen tekee aina kunnanvaltuusto, eli kaavan teko vie aikaa ja vaikutusmahdollisuuksia on, jos ne huomaa käyttää.
Vaikututusmahdollisuus on vain mahdollisuus, eikä tietenkään tarkoita, että jokaisen maanomistajan vaatimukset toteutetaan, vaan huomioon otetaan kokonaisuus.
– Laissa esimerkiksi todetaan, että kaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa oikeudenomistajalle, mutta mikä on kohtuuton haitta? Maanomistajan kannalta se on varmaan eri kuin kunnan kannalta.
Yksityinen maanomistaja voi kärsiä jostain kaavamerkinnästä, mutta toisaalta hän saa kaavasta etua esimerkiksi niin, että tietää, mitä lähialueelle on tulossa ja hyötyy myös vaikkapa uusista hyvistä kulkuyhteyksistä.
Kaavaa ei siis ole mahdollista laatia niin, että se miellyttäisi kaikkia. Toisaalta kaava on aina tulkinnanvarainen ja aina on olemassa mahdollisuus poikkeamisluvan hakemiseen vaikka kaavamerkintä ei rakentamista suoraan sallisikaan.
Kalannin yleiskaava tulee esille todennäköisesti syksyllä ja sen hyväksyminen tapahtuu ensi vuoden puolella.