Jou­lun ai­ka on mo­nes­sa per­hees­sä tur­vat­to­muu­den ai­kaa, kun ko­to­na olo ja päih­tei­den käyt­tö li­sään­tyy. Kai­kil­la on oi­keus tur­val­li­seen jou­luun ja mah­dol­li­seen vä­ki­val­lan uh­kaan kan­nat­taa mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan va­rau­tua jo etu­kä­teen.

Usein aja­tel­laan, et­tä jou­lu on iloa, yh­des­sä­o­loa ja läm­pöä. Kai­kil­le se ei kui­ten­kaan ole sitä. Mo­nil­le jou­lun ai­ka voi he­rät­tää ki­pei­tä muis­to­ja, vai­kei­ta tun­tei­ta ja pa­him­mil­laan suo­ra­nais­ta tur­vat­to­muut­ta.

Jou­lun­py­hät voi­vat ol­la myös yk­si­näi­sil­le vuo­den ras­kain­ta ai­kaa. Kun ym­pä­ril­lä ko­ros­te­taan yh­des­sä­o­loa, yk­si­näi­syy­den tun­ne voi tun­tua eri­tyi­sen mu­ser­ta­val­ta.

Pit­kät py­hät voi­vat ki­ris­tää ih­mis­suh­tei­ta ja li­sä­tä konf­lik­te­ja. Kun al­ko­ho­lin käyt­tö li­sään­tyy, stres­si kas­vaa ja jou­lu­rau­ha voi vaih­tua pe­lok­si. Joil­le­kin se voi tar­koit­taa, et­tä on läh­det­tä­vä tur­vaan ko­din ul­ko­puo­lel­le.

– Moni ajat­te­lee vir­heel­li­ses­ti, et­tä avun ha­ke­mi­nen lä­hi­suh­de­vä­ki­val­taan tar­koit­tai­si au­to­maat­ti­ses­ti sitä, et­tä esi­mer­kik­si lap­set otet­tai­siin huos­taan. Per­hei­den aut­ta­mi­nen on työ­tä, jo­hon tar­vi­taan usei­ta eri am­mat­ti­lai­sia, ei­kä hei­tä tar­vit­se pe­lä­tä. Mitä var­hai­sem­mas­sa vai­hees­sa apua ha­kee, sitä hel­pom­pi las­ten­kin on toi­pua trau­mois­taan, Var­han vä­ki­val­lan vas­tai­sen työn eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Sirk­ku Opa­cic ker­too.

Var­han am­mat­ti­lai­set ovat per­hei­tä var­ten. Jos kyn­nys ot­taa yh­teyt­tä so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toon on kui­ten­kin lii­an kor­kea, on ole­mas­sa myös mui­ta tu­ki­ka­na­via, jois­sa voi ha­lu­tes­saan asi­oi­da ano­nyy­mis­ti. Esi­mer­kik­si Nol­la­lin­jan krii­si­päi­vys­tys pal­ve­lee mak­sut­to­mas­ti useil­la eri kie­lil­lä, ei­kä pu­he­lus­ta jää mer­kin­tää mi­hin­kään, ei edes pu­he­lin­las­kul­le.

Opa­cic muis­tut­taa, et­tä jo pelk­kä vä­ki­val­lan uh­ka on syy ha­kea apua.

– Kun tun­nel­ma al­kaa ki­ris­tyä, kan­nat­taa läh­teä ti­lan­tees­ta pois jo en­nen kuin jo­ta­kin ta­pah­tuu. Tur­vaan voi ha­keu­tua oman ys­tä­vän tai tut­ta­van luo, Tu­run tur­va­ko­tiin tai al­le 18-vuo­ti­aa­na SPR:n nuor­ten tur­va­ta­loon.

Vä­ki­val­lan var­jos­sa elä­vien on suo­si­tel­ta­vaa teh­dä jo en­nal­ta tur­va­suun­ni­tel­ma: var­mis­ta, et­tä pu­he­li­men ak­ku on la­dat­tu ja sii­tä löy­tyy 112-so­vel­lus. Myös lääk­keet, pank­ki­kort­ti ja muut tär­ke­ät asi­a­kir­jat on hyvä pa­ka­ta val­miik­si sa­maan kas­siin, jos jou­tuu läh­te­mään ko­toa.