Noora Mäkelä liikuttaa sormeaan kännykän kosketusnäytöllä, ja ruudunlukija muuntaa tekstin puhesyntetisaattorin lukemaksi ääneksi.
Sari Honkasalo
Luetus on näkövammaisille maksuton.
Sari Honkasalo
Vakka-Suomen Sanomat on nyt saatavilla myös näkövammaisille saavutettavassa muodossa äänilehtenä Näkövammaisten liiton Luetus-palvelussa.
Kyseessä on iso parannus näkövammaisten mahdollisuuksiin seurata lehteä, sillä vaikka Vakan verkkolehdessä on kuunteluominaisuus eli kaikilla lukijoilla mahdollisuus valita lukutavaksi juttujen kuunteleminen, näkövammaiselle niiden valitseminen näkeville tarkoitetulta sivulta on vaikeaa.
– Pitäisi pystyä näönvaraisesti menemään kiinnostavan jutun kohdalle ja etsiä mistä löytyy painike, jossa lukee Kuuntele tästä. Ja kun jutun on kuunnellut ja palaa, ei tiedä mihin palaa, kuvailee verkkolehtien lukemista mietoislainen Noora Mäkelä, ja lisää, että monesti digilehtien selailu ei onnistu lainkaan ruudunlukuohjelmien kautta.
Mäkelä käyttää tietokoneella ja kännykällä ruudunlukuohjelmaa, joka muuntaa näytön tekstin ja elementit puhesyntetisaattorin lukemaksi ääneksi.
Vakka-Suomen Sanomat hän otti kuunneltavakseen heti kun se mahdollistui Luetus-palvelussa kesäkuussa.
– Ihan tippa tuli linssiin onnesta. On ihanaa, kun voi selata omaa paikallislehteä rauhassa otsikoittain ja kuunnella itseä kiinnostavat artikkelit, hän toteaa.
Kuvia ja mainoksia ei Luetus-palvelussa äänimuotoon saa, mutta esimerkiksi yhdistyspalstat pystyy kuuntelemaan.
Mäkelä naurahtaa oppineensa uutta, kun palvelussa Vakan osastolistauksessa aiemmin vieraalta kalskahtanut sana Premi saa selityksen toimittajalta: se on lehden pääuutissivu, jossa on toimituksen tärkeimmiksi arvottamat uutiset.
Joissakin lehdissä vastaavalla sivulla on vain lyhyitä vinkkejä lehden sisällä oleviin uutisiin, ja siksi se oli jäänyt Mäkelältä alussa kuuntelematta.
Luetus-palvelua voi käyttää puhelimeen asennetun lukusovelluksen kautta tai Näkövammaisten liitosta lainaksi saatavalla kuuntelulaitteella eli Daisy-soittimella. Luetus-palvelun voi saada käyttöönsä henkilö, jonka näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia. Lehtien lukeminen palvelussa on asiakkaalle maksutonta.
Palvelussa näkövammainen voi helposti selata lehden aineistoa otsikkotasolla: avata artikkeleita, kuunnella sisältöä, keskeyttää, jatkaa muiden sivujen selaamista. Lukukohta tallentuu laitteen muistiin, ja kuuntelemista voi halutessaan jatkaa myöhemmin samasta kohdasta.
Koska näkövammaisia on monenlaisia, teksti on myös luettavissa laitteen näytöltä ja puheäänen nopeutta voi säätää liukunäppäimellä, sekä hidastaa että nopeuttaa.
– Koska olen tottunut kuuntelemaan nopeutettuna, se on minulle äärimmäisen tärkeää, kertoo Mäkelä, joka useimmiten säätää nopeuden jopa 80 prosenttiin.
Palvelun asiakkaaksi ilmoittaudutaan täyttämällä hakemus Näkövammaisten liittoon. Jos hakijalla on jo näkövammaiskortti, se riittää selvitykseksi näkövammaisuudesta. Jos korttia ei ole, hakemukseen liitetään tieto silmälääkärin määrittämästä haitta-asteprosentista.
Tekijänoikeuslaki antaa oikeuden tuottaa kirjallisista teoksista saavutettavia versioita lukemisesteisten henkilöiden käyttöön. Samaan perustuu Luetus-palvelun lisäksi saavutettavuuskirjasto Celia.
Kaikkiaan Luetus-palvelussa on koneäänen tai ihmisäänen lukemana yli 400 julkaisua, joissa on sanomalehtien lisäksi muun muassa aikakauslehtiä ja järjestöjulkaisuja.
Aikaisemminkin alueen näkövammaisilla on ollut rajallinen mahdollisuus kuunnella Vakan artikkeleita.
Uusikaupunkilainen Lions Club Merettaret koostaa Vakka-Suomen äänilehteä, johon vapaaehtoiset lukevat Vakka-Suomen Sanomia, Uudenkaupungin Sanomia ja Laitilan Sanomia.
– Siinä on ollut vain muutamia artikkeleita kustakin lehdestä, ja se on ilmestynyt viiveellä, Mäkelä kertoo.
Luetus-palveluun Vakka-Suomen Sanomat tulee luettavaksi samana aamuna kuin lehti on ilmestynyt.
Näkövammaisia on valtakunnallisesti noin prosentti väestöstä. Heistä noin 80 prosenttia on yli 65-vuotiaita, 15 prosenttia työikäisiä ja viisi prosenttia lapsia ja nuoria. Suurin näkövammaisuutta aiheuttava tekijä on verkkokalvon rappeuma, joka harvoin sokeuttaa kokonaan.
– Kun näön heiketessä touhuaa kotona tutussa ympäristössä ja pärjää, ei välttämättä tajua, että näkövammaisuuden kriteerit voivatkin jo täyttyä, toteaa Noora Mäkelä.
Hän arvioikin, että maaseudulla voi olla paljonkin sellaisia, joilla olisi oikeus saada Luetus-palvelu itselleen.
– Oma paikallislehtikin on varmaan monelle tärkeä, jos on sitä tottunut lukemaan vuosikymmeniä. Luetus-palvelussa se onnistuu edelleen.
Sekä Näkövammaisten liitosta että Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:stä saa opastusta palvelujen piiriin.
– Alueyhdistyksen toimistolla on ICT-asiantuntija Väinö Rihti, joka tulee vaikka kotikäynnille asentamaan laitteet ja opastamaan sen käytössä, Mäkelä rohkaisee.
Tältä näyttää Vakka Luetus-palvelussa:
Sisällysluettelo vastaa lehden alaosastoja, joita klikkaamalla pääsee selaamaan otsikoita ja voi valita jutun kuunneltavakseen.