Maanteitä päällystetään tänä vuonna 3,5-kertainen määrä viime vuoteen nähden.
Väylävirasto
Tänä vuonna Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa päällystetään yhteensä yli 500 kilometriä maanteitä sekä jalankulku- ja pyöräilyväyliä, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskus.
Vastaaviin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2020. Tilannetta selittää hallituksen korjausvelan taittamiseen myöntämä lisärahoitus. Perusväylänpidon ja lisärahoituksen myötä päällysteisiin ja tiemerkintätöihin on tänä vuonna käytössä yhteensä noin 53 miljoonaa euroa.
Päällystyskausi päästiin aloittamaan Varsinais-Suomessa huhtikuun puolessa välissä. Päällystyskausi on ollut vilkas, ja työt jatkuvat vielä lokakuun lopulle. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia töistä on tehty. Muutama kohde odottaa vielä päällystyskalustoa saapuvaksi, ja syksyn sääolojen toivotaankin olevan töille suotuisia: mahdollisimman poutaisia ja lämpimiä, jotta kausi saadaan vietyä päätökseen.
Tämän vuoden päällystyskilometreille asetettiin valtakunnallinen 4000 kilometrin tavoite. Tästä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle osoitettu tavoitekilometrimäärä on 500 kilometriä, joka tullaan saavuttamaan, mikäli syksyn työt sujuvat odotetulla tavalla.
500 kilometrin rajapyykin rikkoutuminen on merkittävä asia, jonka toivotaan näkyvän tienkäyttäjille niin maanteillä kuin jalankulun- ja pyöräilyn väylillä. Maanteiden päällystyskilometrit nousevat tänä vuonna noin 470 kilometriin, mikä on 3,5-kertainen viime vuoteen nähden, jolloin päällystysohjelma oli lyhin vuosikymeniin.
Viimeisen vuosikymmenen aikana on päällystetty vastaava määrä ainoastaan vuosina 2017 ja 2020. Jalankulun- ja pyöräilyn väyliäkin päällystetään tänä vuonna ennätykselliset 31 kilometriä.
Viime vuosien niukan rahoitustason vuoksi päällystystoimenpiteitä on jouduttu priorisoimaan vilkkaimmalle verkolle. Tänä vuonna vilkkaimman verkon osuus päällystystöistä tulee olemaan noin 45 prosenttia ja loput 55 prosenttia toimenpiteistä kohdistuu muulle verkon osalle eli seutu- ja yhdysteille.
Priorisoinnin myötä vilkkaasti liikennöidyn verkon korjausvelka eli huonokuntoisten jaksojen määrä on pysynyt kutakuinkin samana viime vuosina. Muun tieverkon kunto on sen sijaan heikentynyt vuodesta 2021 alkaen jyrkästi.
Ennusteiden valossa vilkkaasti liikennöidyn verkon kunnolliset tavoitteet pysyvät edelleen ennallaan, ja muulla tieverkolla olevien huonokuntoisten tieosuuksien määrän kasvu lähtee lisärahoituksen myötä taittumaan.
Vähäliikenteisellä tieverkolla on kuitenkin niin paljon korjausvelkaa, että sen vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.