Sari Hon­ka­sa­lo

19-vuo­ti­as my­nä­mä­ke­läi­nen Joo­na Vä­li­mä­ki ker­too seu­ran­neen­sa po­li­tiik­kaa pit­kään, ja oli tie­toi­nen Si­ni­mus­tas­ta liik­kees­tä jo Pe­rus­suo­ma­lais­ten eri­mie­li­syyk­sien ja ha­jaan­nuk­sen ai­kaan. Liik­kee­seen hän liit­tyi jo en­nen kuin se vii­me ke­sä­nä re­kis­te­röi­tyi puo­lu­eek­si.

Kan­sa­ne­dus­ta­ja­eh­dok­kaak­si hän läh­ti nyt puo­lu­een pyyn­nös­tä.

Vä­li­mä­ki ei en­nen eh­dok­kuut­taan ole ol­lut mu­ka­na po­liit­ti­ses­sa toi­min­nas­sa.

– Ny­ky­me­noa kun kat­soo, ei pelk­kä ää­nes­tä­mi­nen rii­tä. Sil­lä ei saa vai­ku­tus­ta ai­kaan, vaan on men­tä­vä it­se mu­kaan. Ha­lu­an ta­kai­sin sen tur­val­li­sen Suo­men, joka en­nen oli, hän to­te­aa.

Liik­keen ak­tii­vi­sek­si toi­mi­jak­si hä­net joh­dat­ti muu­ta­ma­kin huo­mio.

Yk­si liit­tyy Yh­dys­val­lois­sa mus­tiin ih­mi­siin koh­dis­tu­vaa po­lii­si­vä­ki­val­taa vas­tus­ta­vien Black Li­ves Mat­ter -mie­le­no­soi­tus­ten al­kuun.

– Ajat­te­lin, et­tä jos sii­nä ti­lan­tees­sa ky­sees­sä oli­si ol­lut val­koi­nen hen­ki­lö, ei oli­si oi­ke­as­taan vä­li­tet­ty lain­kaan, hän to­te­aa.

Toi­nen seik­ka oli huo­li ka­tu­jen tur­val­li­suu­den heik­ke­ne­mi­ses­tä Suo­mes­sa.

– Kun vaik­ka kul­jen Rai­si­os­sa, kuu­len nuo­ril­ta vä­lil­lä sel­lais­ta pu­het­ta, et­tä läh­de­tään­kö myy­mään huu­mei­ta, ve­de­tään­kö huu­mei­ta.

Huo­non­tu­neen tur­val­li­suus­ti­lan­teen hän yh­dis­tää maa­han­muut­toon pe­rus­tel­len asi­aa muun mu­as­sa sil­lä, et­tä ri­kos­ti­las­tois­sa maa­han­muut­ta­jat ovat ylie­dus­tet­tui­na.

– Maa­han­muut­ta­jien mu­ka­na Suo­meen on myös ran­tau­tu­nut niin sa­not­tu ri­kol­li­nen ro­ad­man -kult­tuu­ri, jo­hon suo­ma­lai­set­kin nuo­ret ovat läh­te­neet mu­kaan. On huo­les­tut­ta­vaa, jos nuo­ri läh­tee suun­nit­te­le­maan tu­le­vai­suut­taan ri­kol­li­suu­den poh­jal­le.

Vä­li­mä­en mie­les­tä po­lii­sin pi­täi­si vi­ha­pu­heen vah­ti­mi­sen si­jaan kes­kit­tää re­surs­sin­sa ri­kol­lis­ten toi­min­taan.

– Tar­koi­tan täl­lä sel­lai­sia ylei­siä mie­li­pi­tei­tä, jois­ta joku louk­kaan­tuu. Se on sit­ten tie­tys­ti eri asia, jos joku uh­kai­lee.

Myös ylei­nen vä­es­tö­ra­ken­teen muu­tos Suo­mes­sa huo­les­tut­taa Joo­na Vä­li­mä­keä.

– On jo paik­ko­ja ja kou­lu­ja, jois­sa on enem­män maa­han­muut­ta­jia kuin suo­ma­lai­sia. Kun kan­ta­vä­es­tö ei li­sään­ny, tämä tar­koit­taa sitä, et­tä jääm­me omas­sa maas­sa vä­hem­mis­tök­si.

Rat­kai­su­na hän nä­kee esi­mer­kik­si oh­jel­man, jos­sa pa­ko­lai­sia ryh­dy­tään ko­tiut­ta­maan ta­kai­sin läh­tö­maa­han.

Uk­rai­nan tu­ke­mis­ta hän kan­nat­taa, mut­ta tie­tyin eh­doin.

– Uk­rai­naa pi­tää näi­nä vai­kei­na ai­koi­na tu­kea ja so­dan lo­put­tu­a­kin, mut­ta niin et­tei se tule meil­le kal­liik­si. So­dan jäl­keen uk­rai­na­lai­sia pa­ko­lai­sia tu­li­si aut­taa ko­tiu­tu­maan ta­kai­sin sin­ne ja jäl­leen­ra­ken­ta­maan ko­ti­maa­taan. Ve­nä­jän kans­sa voi­daan al­kaa te­ke­mään kaup­paa vas­ta, kun val­ta on siel­lä vaih­tu­nut, hän to­te­aa.

Jut­tu­sar­ja esit­te­lee Va­kan alu­een edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kai­ta.