Suo­mes­sa va­ki­tui­ses­ti esiin­ty­vis­tä me­si­pis­ti­äis­la­jeis­ta, ku­ten eri­lai­sis­ta ki­ma­lai­sis­ta ja me­hi­läi­sis­tä, noin joka vii­des laji on luo­ki­tel­tu uha­na­lai­sek­si. Sa­moin on per­hos­la­jien lai­ta, sil­lä myös noin joka vii­des Suo­mes­sa elä­vä per­hos­la­ji on uha­na­lai­nen. Kes­kei­sin juu­ri­syy ”pör­ri­äis­ten ja pö­lyt­tä­jien” uha­na­lais­tu­mi­sel­le on nii­den tar­vit­se­mien eli­nym­pä­ris­tö­jen ka­to­a­mi­nen.

Kun maa­ta­lou­den ra­ken­ne­muu­tos­ten myö­tä lai­dun­kar­jat ka­to­si­vat, ka­to­si­vat si­ten myös van­ha­kan­tai­set lai­tu­met ja nii­tyt, niin sa­no­tut pe­rin­ne­bi­o­too­pit. Avoi­met alu­eet met­sit­tyi­vät, luon­non­kuk­kien mää­rä vä­he­ni ja sa­mal­la pel­to­vil­je­ly te­hos­tui. Pe­rin­ne­bi­o­toop­pien pin­ta-ala on vä­hen­ty­nyt ar­vi­oi­den mu­kaan jopa 90 pro­sent­tia vii­mei­sen 50 vuo­den ai­ka­na.

Kun pe­rin­tei­set nii­tyt ja ke­dot ovat vä­hen­neet ja pai­koin ka­don­neet, ovat mo­net nii­den la­jit löy­tä­neet tur­va­pai­kan tien­pien­ta­reil­ta. Suo­mes­sa on tie­verk­koa yli 450 000 ki­lo­met­riä. Ei tie­de­tä var­mak­si, kuin­ka suu­ri osuus täs­tä tie­ver­kon ko­ko­nais­pi­tuu­des­ta si­säl­tää sään­nöl­li­ses­ti nii­tet­tä­vää tien­pien­nar­ta, mut­ta voi­ta­neen kui­ten­kin to­de­ta, et­tä pu­hu­taan sa­dois­ta tu­han­sis­ta niit­to­ki­lo­met­reis­tä.

Tien­pien­ta­reet muo­dos­ta­vat­kin Suo­men laa­jim­mat ”uu­dis­nii­tyt”. Ja kos­ka noin 76 pro­sent­tia tie­ver­kos­tam­me on yk­si­tyis­tei­tä, on yk­si­tyis­teil­lä kes­kei­nen roo­li taan­tu­van niit­ty­la­jis­tom­me uu­di­se­li­nym­pä­ris­töi­nä.

Help­po mut­ta sa­mal­la mer­kit­tä­vin tien­pien­ta­rei­den luon­to­te­ko on niit­tää ne vas­ta lop­pu­ke­säl­lä, kun kas­vit ovat jo eh­ti­neet sie­men­tää ja si­ten pys­ty­neet tur­vaa­maan jat­ku­vuu­ten­sa myös tu­le­vil­le vuo­sil­le.

Iloi­ses­ti läpi ke­sän kuk­ki­vat tien­pien­ta­reet tar­jo­a­vat tär­kei­tä eli­nym­pä­ris­tö­jä ja ra­vin­to­kas­ve­ja pö­lyt­tä­jil­le. Mi­kä­li pien­ta­rei­den niit­to to­teu­te­taan jo al­ku­ke­säl­lä, se ra­joit­taa pö­lyt­tä­jiä ruok­ki­vien kas­vien lu­ku­mää­rää, ja voi li­säk­si kas­vien sie­men­tä­mi­sen es­ty­es­sä yk­si­puo­lis­taa pien­ta­reen la­jis­to­ra­ken­net­ta. Ai­kai­sin to­teu­te­tul­la pien­nar­nii­tol­la on to­det­tu ole­van yh­teys päi­vä­per­hos­ten pai­kal­lis­ten yk­si­lö­mää­rien ale­ne­mi­seen.

Mut­ta mi­kä­li tien­pien­ta­reel­la kas­vaa ko­me­a­lu­pii­nia, on sil­loin syy­tä toi­mia päin­vas­toin. Ko­me­a­lu­pii­ni on pien­ta­reil­la viih­ty­vä hai­tal­li­nen vie­ras­la­ji, joka re­he­vöit­tää kas­vu­paik­kaan­sa, syr­jäyt­tää ko­ti­mai­sen niit­ty­kas­vi­la­jis­ton ja ai­heut­taa tap­pi­oi­ta pö­lyt­tä­jil­le. Ko­me­a­lu­pii­ni le­vi­ää sie­men­ten­sä avul­la. Ko­me­a­lu­pii­nin sie­me­net kyp­sy­vät useim­mi­ten kesä- ja hei­nä­kuun vaih­tees­sa, ja ko­me­a­lu­pii­nia si­säl­tä­vät pien­ta­reet tu­li­si­kin niit­tää hy­vis­sä ajoin en­nen kuin lu­pii­nin vä­rik­kään ku­kin­non ul­ko­nä­kö muut­tuu sie­men­tä­mi­sen myö­tä kar­vai­sek­si ja har­maak­si.

Mi­kä­li on val­mis nä­ke­mään vai­vaa, on mah­dol­lis­ta niit­tää al­ku­ke­säl­lä tien­pien­ta­reil­ta vain ko­me­a­lu­pii­nit, ja an­taa muun pien­nar­la­jis­ton ruok­kia pö­lyt­tä­jiä sekä so­mis­taa suo­ma­lais­ta su­vi­mai­se­maa. Huo­noin vaih­to­eh­to on se, et­tä ko­me­a­lu­pii­nia si­säl­tä­vät tien­pien­ta­reet nii­te­tään hei­nä­kuus­sa heti lu­pii­nin sie­men­tä­mi­sen jäl­keen, jol­loin niit­to vain aut­taa lu­pii­nin sie­me­niä le­vi­ä­mään.

Ainoastaan komealupiinia sisältävät pientareet tulisi niittää hyvissä ajoin.

Arkisto / Nina Tila

Pör­ri­äis­te­ko­ja voi tie­tys­ti teh­dä omal­la ko­ti­pi­hal­laan­kin. Help­poa on jät­tää osia nur­mi­kos­ta leik­kaa­mat­ta. Riit­tää, kun syys­ke­säl­lä niit­tää kas­vus­ton ja siir­tää nii­te­tyn kas­vi­mas­san pois re­he­vöit­tä­mäs­tä kas­vu­paik­kaa.

Usein maa­pe­rän sie­men­pan­kis­sa on säi­lös­sä niit­ty­la­jien sie­me­niä, ja ah­ke­ra niit­tä­jä en­nem­min tai myö­hem­min pal­ki­taan niit­ty­kas­veil­la. Moni pi­ha­nii­tys­tä haa­vei­le­va kui­ten­kin tur­vau­tuu kau­pal­li­siin niit­ty­sie­me­niin vauh­dit­taak­seen pro­ses­sia.

Yl­lät­tä­en juu­ri tien­pien­ta­reet tuo­vat eri­tyi­sen pa­neu­tu­neil­le nii­tyt­tä­jil­le mie­len­kiin­toi­sen vaih­to­eh­don. Lä­hei­sil­tä tien­pien­ta­reil­ta voit poi­mia sie­men­tä­viä kuk­ka­kas­ve­ja, ja pyr­kiä va­ris­te­le­maan nii­den sie­me­net ha­lu­a­maan­sa si­jain­tiin. Täl­löin etu­na on se, et­tä kan­ta on pai­kal­lis­ta ja juu­ri pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin so­peu­tu­nut­ta. Et­hän kui­ten­kaan poi­mi rau­hoi­tet­tu­ja tai pai­kal­li­ses­ti har­vi­nai­sia kas­ve­ja.

Tien­pien­ta­reet ovat siis yl­lät­tä­viä aar­re­ait­to­ja, kun nii­tä kat­se­lee uu­sin sil­min. Haas­tam­me­kin pai­kal­li­set tie­kun­nat ja muut tie­no­mis­ta­jat poh­ti­maan, mil­lai­sia pie­niä luon­to­te­ko­ja hei­dän hal­lin­noi­mil­laan tien­pien­ta­reil­la voi­si teh­dä.

Ver­ne­ri Lei­no

My­nä­mä­en ym­pä­ris­tön­suo­je­lu