Tartuntatautilain väliaikainen muutos ajaa osan hoitohenkilokunnasta taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen, sanoo taivassalolainen Soile Mäkelä.
Harri Suomalainen
Suomessa ei ole koronavirusta vastaan annettavaa rokotepakkoa paitsi sote- ja pelastusalan työntekijöillä. Jos he rokotuksista kieltäytyvät, seurauksena ei ole työsuhteen päättyminen, mutta täydelliseen taloudelliseen ahdinkoon se johtaa.
Tämän on saanut kokea taivassalolainen sairaan- ja terveydenhoitaja, kätilö Soile Mäkelä, joka korostaa olevansa rokotekriittinen, ei rokotevastainen. Hän on kieltäytynyt covid-19-rokotteista geneettisen sairautensa nojalla, jonka sairauden kehittymistä rokotteen oton jälkeen ei voida taata.
– Olen itse ollut antamassa 1500–2000 koronarokotetta ja nähnyt ihmisten pyörtyilevän ja saavan tärinäkohtauksia. Tämä riitti minulle, kertoo Mäkelä.
Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla tartuntatautilakiin väliaikaisen muutoksen, jonka mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
Siirtymäaikoineen säännös astuu voiman helmikuun alussa ja on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Lakimuutos ei millään muotoa huomioi alan työntekijöiden taloudellista tilannetta, jos rokotetta ei ota, sanoo Soile Mäkelä.
– Irtisanomiseen lakimuutos ei oikeuta eikä perusteita lomautukseenkaan ole. Mutta palkanmaksu loppuu helmikuun alussa. Olen siis edelleen työsuhteessa enkä voi hakea ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Palkattomana minulle ei myöskään kerry vuosilomaa.
Mäkelä sanoo seuranneensa viisi tuntia eduskunnan istuntoa, jossa tartuntalain muutosta käsiteltiin.
– Viisi tuntia kestin sitä kärsimystä, jossa ei sanallakaan puututtu rokottamattomien hoito- ja pelastusalan työntekijöiden taloudelliseen tilanteeseen säännöksen astuessa voimaan. Tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos työnantaja ei pysty tarjoamaan työtä, jossa asianomainen henkilö ei ole tekemisissä riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa.
Tällä hetkellä Soile Mäkelä työskentelee sosiaalipuolen laitoksessa Turussa. Koronarokotusten antamisen hän koki perusarvojensa vastaiseksi.
Jos työnantajalla ei ole tarjota korvaavaa työtä, niin ei kai nyky-yhteiskunta voi jättää ihmistä ja perhettä täysin tyhjän päälle? Kai apua voi hakea Kelalta?
– Voi toki, voin hakea Kelalta toimeentulotukea. Mutta se edellyttää, että minulla ei ole varallisuutta, eli on myytävä auto ja asunto.
Tämän tilanteen edessä Soile Mäkelä on kääntynyt kirjeitse presidentin, eduskunnan oikeusasiamiehen ja lakiasiainvaliokunnan puoleen. Kirjeessään hän kysyy, oliko väliaikainen lakimuutos todella ihan loppuun asti harkittu.
– Älkää työntäkö meitä hoitajia kuilun reunalta alas. Hoitajista on muutenkin pulaa ja tämä tulee sitä lisäämään. En haluaisi uskoa Suomen olevan näin tyly ja julma kansalaisiaan kohtaan, päätti Soile Mäkelä presidentille osoittamansa kirjeen.