Roo­sa Vä­hä­ta­lo

AHJV:n ve­sien­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sel­lä on suun­nit­teil­la oja­rum­pu­han­ke, jol­le on tar­koi­tus ha­kea ra­hoi­tus­ta tä­män syk­syn ha­ku­kier­rok­sel­la.

Suun­ni­tel­maan kuu­luu Ahais­ten­tien al­ta kul­ke­van sil­ta­rum­mun vaih­ta­mi­nen suu­rem­paan, ruo­vi­kon niit­to Ahais­ten­pe­rän ja Var­kaan­ka­ri­nau­kon pääs­sä Ahais­ten­luo­don poik­ki kul­ke­vaa ojaa sekä sär­ki­ka­lo­jen pois­to­ka­las­tus. Hank­keen ta­voit­tee­na on pa­ran­taa ve­den vir­taus­ta Hil­los­te­nau­kon ja Tuul­ve­den vä­lil­lä.

Pois­to­ka­las­tus­ta alu­eel­la on jo teh­nyt Rei­ma Sa­lo­nen. Vii­me vuon­na sär­ki­ka­lo­ja nou­si 20 ton­nia ja tänä vuon­na 10 ton­nia sa­mal­ta alu­eel­ta Ahais­ten­luo­don ta­kaa, jo­ten ka­las­tus näyt­tää te­ho­a­van, vaik­ka avoi­mel­la ve­si­a­lu­eel­la täy­sin py­sy­vää vai­ku­tus­ta on­kin mah­do­ton saa­vut­taa. Ta­voit­tee­na on 40-50 ton­nin pois­to­ka­las­tus alu­eel­la. Yh­den ton­nin pois­to­ka­las­tus pois­taa 7-8 ki­loa fos­fo­ria ve­sis­tös­tä. Ar­vi­oi­den mu­kaan pois­to­ka­las­tuk­sel­la voi­daan pai­kal­li­ses­ti pois­taa 10–25 pro­sent­tia va­lu­ma-alu­eel­ta me­ren­lah­tiin tu­le­vas­ta fos­fo­ri­kuor­mi­tuk­ses­ta. Hyvä merk­ki on sär­ki­ka­lo­jen jou­kos­sa ol­leet muu­ta­mat ar­vo­ka­lat ku­ten ku­te­maan tul­leet kuu­si­ki­loi­set ku­hat, jot­ka on Sa­lo­nen on pääs­tä­nyt ta­kai­sin li­sään­ty­mään.

Le­vän mää­rä on kui­ten­kin hai­tan­nut pai­koit­tain ry­sä­ka­las­tus­ta. Ry­sän verk­koon tart­tu­van le­vän ta­kia ka­lat ei­vät enää me­nee pyy­dyk­seen. Ahais­ten luo­don ja Ta­pa­to­ran nie­men vä­li­sel­lä alu­eel­la levä jät­ti saa­liin rei­luun kuu­teen ton­niin. Var­sin­kin ma­ta­lis­sa läm­pi­mis­sä lah­dis­sa hy­vin viih­ty­vä ja hel­pos­ti le­vi­ä­vä täh­kä-är­viä ka­saan­tuu verk­koi­hin ja hait­taa muu­ten­kin ve­sis­tö­jen viih­de- ja hyö­ty­käyt­töä. Kun ve­det oli­vat vie­lä kirk­kai­ta täh­kä-är­viä saat­toi kas­vaa pin­taan kuu­den met­rin sy­vyy­des­tä, mut­ta ve­sien sa­meu­tu­mi­sen ta­kia se ei kas­va enää yli kah­den ja puo­len sy­vyy­des­sä.

Hel­pos­ti kat­ke­a­va ja pie­nes­tä pa­las­ta­kin juur­tu­va kas­vi on li­sään­ty­nyt il­mas­ton­muu­tok­sen läm­mit­tä­mis­sä ve­sis­sä. Kas­via on vai­kea suit­sia sil­lä myr­kyl­li­syy­ten­sä ta­kia se ei kel­paa mil­le­kään eläi­mel­le ra­vin­nok­si ja syk­syl­lä poh­jaan pai­nu­va kas­vi läh­tee her­käs­ti kas­va­maan peh­me­äs­sä alus­tas­sa, vaik­ka van­han kas­vus­ton peit­täi­si kan­kaal­la.

Ma­ta­lien um­pi­pe­räis­ten lah­tien hy­vä­puo­li voi ol­la kir­kas­tu­mi­nen kas­vil­li­suu­den ke­rä­tes­sä kiin­to­ai­neen ja ra­vin­teet. Kas­vil­li­suu­den ai­heut­ta­ma hait­ta ka­las­tuk­sel­le, ve­nei­lyl­le ja ui­mi­sel­le ei kui­ten­kaan kir­kas­tu­mi­ses­ta vä­he­ne.