JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Valkohäntäpeura syö esikoita.

Valkohäntäpeura syö esikoita.

Suomen Riistakeskus

Uutiset
2.7.2026 9.34

Pienet hirvieläimet vaikuttavat saariston arvokkaiden kevätkasvien esiintymiseen

Syön­ni­nes­to­ai­ne osoit­tau­tui toi­mi­vak­si suo­ja­kei­nok­si.

Met­sä­kau­ris ja val­ko­hän­tä­peu­ra voi­vat ai­heut­taa mer­kit­tä­vää pai­net­ta saa­ris­ton ar­vok­kail­le ke­vät­kas­veil­le. Ar­ki­pe­la­gia-seu­ra sel­vit­ti asi­aa Suo­men riis­ta­kes­kuk­sen toi­mek­si­an­nos­ta vuo­si­na 2024 ja 2025, jol­loin il­me­ni, et­tä pie­net hir­vie­läi­met lai­dun­ta­vat ak­tii­vi­ses­ti usei­ta har­vi­nai­sia ja luon­non­suo­je­lul­li­ses­ti tär­kei­tä kas­vi­la­je­ja, ku­ten sel­ja­käm­mek­kää ja ke­vä­te­sik­koa.

Sel­vi­tyk­ses­sä ha­vait­tiin myös, et­tä ke­mi­al­li­nen hir­vie­läin­kar­ko­te voi mer­kit­tä­väs­ti vä­hen­tää lai­dun­nuk­sen hait­to­ja.

Sel­vi­tyk­ses­sä seu­rat­tiin riis­ta­ka­me­roi­den avul­la 44 ko­ea­laa eri puo­lil­la Saa­ris­to­mer­ta. Tie­toa ha­lut­tiin sel­ja­käm­me­käs­tä, ke­vä­te­si­kos­ta, pys­ty­kiu­run­kan­nuk­ses­ta ja iso­mak­sa­ruo­hos­ta, jois­ta kak­si vii­mek­si mai­nit­tua ovat uha­na­lais­ten apol­lo­per­hos­ten ra­vin­to­kas­ve­ja.

Kah­den vuo­den ai­ka­na kir­jat­tiin lä­hes 2000 eläin­ha­vain­toa, jois­ta noin kol­me nel­jä­so­saa pie­niä hir­vie­läi­miä. Val­ko­hän­tä­peu­ra­ha­vain­to­ja oli hie­man enem­män kuin met­sä­kau­ris­ha­vain­to­ja, vuo­sien vä­li­nen vaih­te­lu oli kui­ten­kin suur­ta.

Sekä met­sä­kau­riin et­tä val­ko­hän­tä­peu­ran ha­vait­tiin syö­vän sel­ja­käm­me­kän ku­kin­to­ja ja ke­vä­te­sik­ko­ja. Vaik­ka pys­ty­kiu­run­kan­nus on pie­ni­ko­koi­se­na kas­vi­na vai­ke­am­pi ha­vai­ta, eläin­ten run­sas esiin­ty­mi­nen sen kas­vu­pai­koil­la viit­taa myös sen kär­si­vän lai­dun­nuk­ses­ta. Myös jä­nis ja ru­sak­ko oli­vat sään­nöl­li­siä ruo­kai­li­joi­ta, mut­ta nii­den vai­ku­tus koh­de­la­jei­hin tul­kit­tiin vä­häi­sek­si. Hir­ves­tä tuli vain vä­hän ha­vain­to­ja ei­kä sen näh­ty ruo­kai­le­van.

Osal­la ko­ea­lois­ta tes­tat­tiin lam­paan­ras­va­poh­jai­sen Trico-syön­ni­nes­to­ai­neen te­hoa. Tu­lok­set oli­vat sel­kei­tä. Kä­si­tel­lyil­lä ko­ea­loil­la teh­tiin vain noin kol­man­nes met­sä­kau­ris­ha­vain­nois­ta ja vain 5 pro­sent­tia ruo­kai­lu­ha­vain­nois­ta. Myös val­ko­hän­tä­peu­rat vält­te­li­vät kä­si­tel­ty­jä alu­ei­ta: vain nel­jän­nes ha­vain­nois­ta ja al­le 40 pro­sent­tia ruo­kai­lu­ha­vain­nois­ta osui kä­si­tel­lyil­le ko­ea­loil­le. Eläi­met myös vii­pyi­vät ko­ea­loil­la ly­hem­män ai­kaa.

– Kau­riil­la ja val­ko­hän­tä­peu­ral­la oli tar­kas­te­lun koh­tee­na ole­viin kas­vei­hin sel­vi­ty­sai­ka­na mer­kit­tä­vä vai­ku­tus. Eläi­miä esiin­tyi ko­ea­loil­la pal­jon, ja nii­den ha­vait­tiin ruo­kai­le­van eri­tyi­ses­ti kä­sit­te­le­mät­tö­mil­lä ko­ea­loil­la, ker­too sel­vi­tys­ra­por­tin kir­joit­ta­nut Jou­ko Hög­man­der Ar­ki­pe­la­gia -seu­ras­ta.

Näköislehdet

Kesälehti (ilmainen)

Kysely