Härkäpavun pinta-ala peltotukihakemuksissa kasvoi 37 prosenttia.
Janica Vilen
Lounais-Suomea on aina pidetty Suomen vilja-aittana, mutta nyt pelloilla näkyy selkeä siirtymä viljoista myös muihin kasveihin – erityisesti maanparannus- ja saneerauskasveihin, kerääjäkasveihin, viherlannoitusnurmiin sekä valkuaiskasveihin.
Viljelijät ovat nyt jättäneet vuoden 2026 peltotukihakemuksensa, joissa näkyy selviä muutoksia vuoteen 2025 verrattuna. Suurin yksittäinen pudotus on syysvehnässä, jonka pinta-ala laski 30 177 hehtaarista 20 312 hehtaariin eli 33 prosenttia. Rukiin ala supistui 28 prosenttia. Muissa viljoissa lasku on maltillisempaa.
Maanparannus- ja saneerauskasvien pinta-ala kasvoi 3 351 hehtaarista 11 242 hehtaariin eli 235 prosenttia. Kasvua voivat selittää viljelykierron tarve ja halu parantaa maan kasvukuntoa, mutta myös tukipolitiikka.
– Maanparannus- ja saneerauskasvien tukitasoa nostettiin 190 eurosta 223 euroon hehtaarilta. Lisäksi tukiehtoja muutettiin niin, että apila tuli mukaan maanparannus- ja saneerauskasvien joukkoon, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Antti Jaatinen kommentoi.
Härkäpavun pinta-ala kasvoi 37 prosenttia ja herneen 19 prosenttia. Ympäristötoimenpiteissä kasvu näkyi lisäksi viherlannoitusnurmissa, joissa haettu ala nousi 81 prosenttia, ja suojavyöhykkeissä, joissa ala kasvoi 36 prosenttia. Kerääjäkasvien ala kasvoi 17 prosenttia.
Viherlannoitusnurmen tukitaso nousi 80 eurosta 100 euroon hehtaarilta, suojavyöhykkeiden 350 eurosta 430 euroon hehtaarilta ja turvepeltojen nurmien 100 eurosta 200 euroon hehtaarilta.
Myös luomun tukitasot nousivat vuodelle 2026. Luomun peltokasvien ja kasvintuotannon tukitaso nousi 160 eurosta 184 euroon hehtaarilta ja kotieläintuotannon korotus 130 eurosta 150 euroon hehtaarilta. Avomaan vihannesten tukitaso nousi 590 eurosta 679 euroon hehtaarilta.
Viljelijöiden tukihakemuksella ilmoittamat pinta-alat eivät ole vielä lopullisia tukikelpoisia pinta-aloja. Viljelijät voivat tehdä muutoksia tukihakemuksiinsa 1. lokakuuta saakka.