Avomaan mansikan satokausi tulee olemaan kylmien kelien vuoksi viikosta kahteen myöhässä.
Arkisto / Susanne Hiltunen
Pro Agrian mukaan suurimmassa osassa Suomea odotellaan vielä pelloille pääsyä pitkän talven jälkeen. Sade ja viileys sekä rajut takatalvet ovat hidastaneet peltojen kuivumista kylvökuntoon. Kylvöjen aloitus on myöhässä normaalista viidestä kymmeneen päivään.
Ensimmäiset kevätkylvöt alkanevat eteläisessä Suomessa loppuviikolla. Peltotöitä on aloitettu syysviljojen ja nurmien lannoituksilla, mutta suuressa mittakaavassa kevättyöt ovat vasta alussa. Huhtikuun sää on ollut ajankohtaan nähden viileä ja luminen.
Paniikkia kylvöjen myöhästymisestä ei vielä ole, mutta toiveissa on, että kylvöt saataisiin tehokkaasti tehtyä toukokuun aikana.
Kotimaan satokauden avaa kasvihuoneessa tuotetut mansikat, joita saataneen jo äitienpäiväksi. Kasvihuone- ja kasvutunnelituotanto on lisääntynyt paljon Suomessa ja se turvaa varhaistuotantokautta. Avomaan tuotanto sen sijaan on kärsinyt kylmistä keleistä ja satokausi tulee olemaan viikosta kahteen myöhässä.
Varhaisperunaa istutettiin jo pääsiäisen aikaan Varsinais-Suomen saaristoalueella, ja toiveissa oli saada koulujen päättäjäisiin ensimmäisiä uusia perunoita. Kylmä sää on kuitenkin hidastanut kehitystä, joten tarjonta jää todennäköisesti vähäiseksi.
Syysviljojen selviytymistä talvesta on päästy tarkastelemaan vasta niillä alueilla, joissa lumi on sulanut. Syysviljat olivat pitkään paksun lumipeitteen alla, joka suojasi kasveja kovilta pakkasilta. Talvituhoja on tavattu rukiilla Pohjanmaalla, mutta muualla Suomessa tilanne näyttää paremmalta.
Syysvehnän talvehtiminen on onnistunut paremmin, noin 10–20 prosentilla syysvehnistä on havaittu talvituhoja. Kuminat ovat talvehtineet hyvin ja talvituhoja on havaittu vain vähän. Syysöljykasveilla talvituhoja on havaittu harvinaisen vähän, noin 20–30 prosentilla kasveista. Nurmet ovat selvinneet varsin hyvin talvesta.
Viljelyaloissa on nähtävissä yllättävän vähän muutoksia edelliseen vuoteen, vaikka tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta selvästi. Viljelysuunnitelmissa kaura näyttää nostavan suosioitaan edellisestä vuodesta. Lisäksi sokerijuurikkaan ala on nousemassa, kuten myös kuminan ala. Näillä kasveilla tuottajahinta on ollut nousussa.
Monilla tiloilla on nähtävissä tuotantopanosten kustannusten nousun ja tuottajahintojen laskun vuoksi luonnonhoitopeltojen ja maanparannuskasvien osuuden lisääntymistä edellisestä vuodesta.
Pitkän talven ja kylmän kevään jälkeen kevättyöt ovat hiljalleen alkamassa myös puutarhaviljelmillä. Tehoisa lämpötilasumma on tänä vuonna lähtenyt kertymään erittäin hitaasti, mutta nyt alkamassa oleva lämmin kausi edistää kasvuun lähtöä.
Kasvihuoneisiin istutettiin Länsi-Suomessa ensimmäiset mansikat jo helmikuun puolessavälissä, ja ne ovat nyt raakilevaiheessa.
Kausihuoneisiin on istutettu perunaa ja sipulia Länsi-Suomessa. Varhaisvihanneksia on istutettu ainoastaan hyvin pieniä määriä harsojen alle avomaalle. Ensimmäiset herneet on kylvetty Länsi- ja Etelä-Suomessa pari viikkoa sitten, ja niitä on jouduttu suojaamaan muovilla ja kahdella kerroksella harsoja kylmää vastaan.
Kylmän sään lisäksi kevättöitä hidastaa viime syksynä kyntämättä jääneet peltoalat. Nyt kun sää näyttäisi lämpenevän, on odotettavissa, että varhaisvihannesten, kuten herneen, kaalin, porkkanan, sipulin ja salaatin sekä istuttaminen että kylväminen pääsevät vauhtiin vapun tienoilla.
Kasvihuonevihannesten eli erilaisten tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen satokausi on käynnissä ja toukokuussa satomäärät lisääntyvät huomattavasti. Pilvinen huhtikuu on toki jarruttanut kasvua myös kasvihuoneissa.