Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to jat­kaa jät­ti­put­kien tor­jun­ta­yh­teis­työ­tä Var­si­nais-Suo­mes­sa nel­jät­tä ke­sää. Hai­tal­lis­ta vie­ras­kas­vi­la­jia on tor­jut­tu 12 yh­teis­työ­kun­nan alu­eel­la vuo­des­ta 2019 läh­tien, ja nyt on al­ka­mas­sa toi­sek­si vii­mei­nen tor­jun­ta­kau­si.

Luon­non­suo­je­lu­liit­to toi­voo hy­vin al­ka­neen jät­ti­put­ken tor­jun­nan jat­ku­van yk­si­tyis­mail­la ja kun­tien koh­teil­la myös hank­keen päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Yh­teis­työs­sä mu­ka­na ole­vat kun­nat ovat Rai­sio, Naan­ta­li, Mas­ku, My­nä­mä­ki, Lai­ti­la, Lie­to, Pai­mio, Au­ra, Pöy­tyä, Mart­ti­la, Kos­ki TL ja Loi­maa. Tor­jun­ta­tii­mit te­ke­vät jät­ti­put­ken tor­jun­ta- ja seu­ran­ta­työ­tä sekä kun­tien et­tä yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien omis­ta­mil­la maa-alu­eil­la.

– Tii­mi­läi­set so­pi­vat yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien kans­sa etu­kä­teen tor­jun­ta­työl­le so­pi­van ajan­koh­dan. Mi­kä­li maa­no­mis­ta­ja ei ole ko­to­na tii­mi­läis­ten en­sim­mäis­tä ker­taa ko­put­ta­es­sa oveen, jät­tä­vät he käyn­nis­tään tie­dok­si yh­tey­de­not­to­la­pun. Hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien tor­jun­taa teh­dään ai­na maa­no­mis­ta­jan lu­val­la, pai­not­taa vie­ras­la­ji­a­si­an­tun­ti­ja Mar­kus Sep­pä­lä.

Tii­mi­läi­set tor­ju­vat jät­ti­put­kia joko kai­va­mal­la kas­vit juu­ri­neen tai niit­tä­mäl­lä ja peit­tä­mäl­lä yh­te­näi­siä kas­vus­to­ja. Seu­rat­ta­via ja tor­jut­ta­via koh­tei­ta työ­lis­tal­la on yh­teen­sä yli 270 ja tor­jut­ta­va pin­ta-ala kat­taa usei­ta heh­taa­re­ja.

Työ on hi­das­ta ja fyy­si­ses­ti vaa­ti­vaa. Mo­net koh­teet si­jait­se­vat han­ka­las­sa maas­tos­sa, ku­ten jyrk­kien jo­e­nuo­mien var­sil­la.

Jät­ti­put­ket ovat Suo­men hai­tal­li­sim­pia vie­ras­la­je­ja ja ne lu­keu­tu­vat myös EU:n hai­tal­lis­ten la­jien lis­tal­le. Vie­ras­la­ji­lain mu­kaan maa­no­mis­ta­ja ei saa kas­vat­taa tai pääs­tää jät­ti­put­kia ym­pä­ris­töön. Maa­no­mis­ta­jat suh­tau­tu­vat jät­ti­put­kien tor­jun­taan myön­tei­ses­ti, sil­lä jät­ti­put­ket uh­kaa­vat suo­ma­lai­sen luon­non li­säk­si myös ih­mis­ten ter­veyt­tä.

Jät­ti­put­ki voi muo­dos­taa kas­vu­paik­kan­sa pin­ta­maa­han jopa yli kym­me­nen vuot­ta kes­tä­vän sie­men­pan­kin. On mah­dol­lis­ta, et­tä osal­la tor­jun­ta­koh­teis­ta jät­ti­put­kia kas­vaa myös sen jäl­keen, kun Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ny­kyi­nen vie­ras­la­ji­han­ke päät­tyy vuo­den 2023 lo­pus­sa. – Toi­vom­me, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­nen koh­teen maa­no­mis­ta­ja si­tou­tuu seu­raa­maan ja tar­vit­ta­es­sa jat­ka­maan hy­vään vauh­tiin pääs­syt­tä tor­jun­ta­työ­tä myös hank­keen jäl­keen. Lo­pul­ta hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien hä­vit­tä­mi­nen on maa­no­mis­ta­jan vel­vol­li­suus, to­te­aa han­ke­koor­di­naat­to­ri Tit­ta Viks­tedt.

Mi­kä­li jät­ti­put­ki­kas­vus­ton tor­ju­mi­nen oma­toi­mi­ses­ti ei esi­mer­kik­si ter­vey­den puo­les­ta on­nis­tu, voi tor­jun­nan os­taa vaik­ka­pa pal­ve­lu­na.

– Vie­ras­la­jien tor­jun­ta­pal­ve­lua voi tie­dus­tel­la esi­mer­kik­si vi­her­ra­ken­nu­sa­lan yri­tyk­sil­tä. Suo­mes­sa on myös kun­tia, jot­ka hoi­ta­vat hä­vit­tä­mi­sen pyy­det­tä­es­sä myös yk­si­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan mail­ta, sil­lä siel­tä ne en­nen pit­kää saat­ta­vat le­vi­tä myös muu­al­le, li­sää Mar­kus Sep­pä­lä.