JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset
28.5.2022 12.40

Jättiputkien torjuntatyö jatkuu neljättä vuotta

Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to jat­kaa jät­ti­put­kien tor­jun­ta­yh­teis­työ­tä Var­si­nais-Suo­mes­sa nel­jät­tä ke­sää. Hai­tal­lis­ta vie­ras­kas­vi­la­jia on tor­jut­tu 12 yh­teis­työ­kun­nan alu­eel­la vuo­des­ta 2019 läh­tien, ja nyt on al­ka­mas­sa toi­sek­si vii­mei­nen tor­jun­ta­kau­si.

Luon­non­suo­je­lu­liit­to toi­voo hy­vin al­ka­neen jät­ti­put­ken tor­jun­nan jat­ku­van yk­si­tyis­mail­la ja kun­tien koh­teil­la myös hank­keen päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Yh­teis­työs­sä mu­ka­na ole­vat kun­nat ovat Rai­sio, Naan­ta­li, Mas­ku, My­nä­mä­ki, Lai­ti­la, Lie­to, Pai­mio, Au­ra, Pöy­tyä, Mart­ti­la, Kos­ki TL ja Loi­maa. Tor­jun­ta­tii­mit te­ke­vät jät­ti­put­ken tor­jun­ta- ja seu­ran­ta­työ­tä sekä kun­tien et­tä yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien omis­ta­mil­la maa-alu­eil­la.

– Tii­mi­läi­set so­pi­vat yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien kans­sa etu­kä­teen tor­jun­ta­työl­le so­pi­van ajan­koh­dan. Mi­kä­li maa­no­mis­ta­ja ei ole ko­to­na tii­mi­läis­ten en­sim­mäis­tä ker­taa ko­put­ta­es­sa oveen, jät­tä­vät he käyn­nis­tään tie­dok­si yh­tey­de­not­to­la­pun. Hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien tor­jun­taa teh­dään ai­na maa­no­mis­ta­jan lu­val­la, pai­not­taa vie­ras­la­ji­a­si­an­tun­ti­ja Mar­kus Sep­pä­lä.

Tii­mi­läi­set tor­ju­vat jät­ti­put­kia joko kai­va­mal­la kas­vit juu­ri­neen tai niit­tä­mäl­lä ja peit­tä­mäl­lä yh­te­näi­siä kas­vus­to­ja. Seu­rat­ta­via ja tor­jut­ta­via koh­tei­ta työ­lis­tal­la on yh­teen­sä yli 270 ja tor­jut­ta­va pin­ta-ala kat­taa usei­ta heh­taa­re­ja.

Työ on hi­das­ta ja fyy­si­ses­ti vaa­ti­vaa. Mo­net koh­teet si­jait­se­vat han­ka­las­sa maas­tos­sa, ku­ten jyrk­kien jo­e­nuo­mien var­sil­la.

Jät­ti­put­ket ovat Suo­men hai­tal­li­sim­pia vie­ras­la­je­ja ja ne lu­keu­tu­vat myös EU:n hai­tal­lis­ten la­jien lis­tal­le. Vie­ras­la­ji­lain mu­kaan maa­no­mis­ta­ja ei saa kas­vat­taa tai pääs­tää jät­ti­put­kia ym­pä­ris­töön. Maa­no­mis­ta­jat suh­tau­tu­vat jät­ti­put­kien tor­jun­taan myön­tei­ses­ti, sil­lä jät­ti­put­ket uh­kaa­vat suo­ma­lai­sen luon­non li­säk­si myös ih­mis­ten ter­veyt­tä.

Jät­ti­put­ki voi muo­dos­taa kas­vu­paik­kan­sa pin­ta­maa­han jopa yli kym­me­nen vuot­ta kes­tä­vän sie­men­pan­kin. On mah­dol­lis­ta, et­tä osal­la tor­jun­ta­koh­teis­ta jät­ti­put­kia kas­vaa myös sen jäl­keen, kun Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ny­kyi­nen vie­ras­la­ji­han­ke päät­tyy vuo­den 2023 lo­pus­sa. – Toi­vom­me, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­nen koh­teen maa­no­mis­ta­ja si­tou­tuu seu­raa­maan ja tar­vit­ta­es­sa jat­ka­maan hy­vään vauh­tiin pääs­syt­tä tor­jun­ta­työ­tä myös hank­keen jäl­keen. Lo­pul­ta hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien hä­vit­tä­mi­nen on maa­no­mis­ta­jan vel­vol­li­suus, to­te­aa han­ke­koor­di­naat­to­ri Tit­ta Viks­tedt.

Mi­kä­li jät­ti­put­ki­kas­vus­ton tor­ju­mi­nen oma­toi­mi­ses­ti ei esi­mer­kik­si ter­vey­den puo­les­ta on­nis­tu, voi tor­jun­nan os­taa vaik­ka­pa pal­ve­lu­na.

– Vie­ras­la­jien tor­jun­ta­pal­ve­lua voi tie­dus­tel­la esi­mer­kik­si vi­her­ra­ken­nu­sa­lan yri­tyk­sil­tä. Suo­mes­sa on myös kun­tia, jot­ka hoi­ta­vat hä­vit­tä­mi­sen pyy­det­tä­es­sä myös yk­si­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan mail­ta, sil­lä siel­tä ne en­nen pit­kää saat­ta­vat le­vi­tä myös muu­al­le, li­sää Mar­kus Sep­pä­lä.