JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita.

Järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita.

Arkisto/Linda Toivonen

Uutiset
16.4.2026 12.48

Järvien vedenkorkeudet jäävät toden­nä­köi­sesti kesällä tavallista alemmaksi

Tal­vi­kuu­kau­sien sa­de­mää­rä oli en­nä­tyk­sel­li­sen al­hai­nen.

Län­ti­sen Suo­men jär­vien ve­den­kor­keu­det jää­vät to­den­nä­köi­ses­ti en­si ke­sä­nä ta­val­lis­ta alem­mak­si, mi­kä­li lop­pu­ke­vääs­tä ja al­ku­ke­säs­tä ei tule ta­val­lis­ta run­saam­pia sa­tei­ta, en­na­koi Lou­nais-Suo­men Elin­voi­ma­kes­kus.

Lun­ta oli vii­me tal­ve­na al­le puo­let kes­ki­mää­räi­ses­tä lu­mi­mää­räs­tä ja ke­vät­tal­ven sa­de­mää­rät jäi­vät vä­häi­sik­si.

Jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­tä läh­tien Län­ti­ses­sä Suo­mes­sa on sa­ta­nut pai­koin nel­jän kuu­kau­den ai­ka­na yh­teen­sä vain 50–60 mil­li­met­riä, mikä on en­nä­tyk­sel­li­sen al­hai­nen tal­vi­kuu­kau­sien sa­de­mää­rä yli 60-vuo­ti­sen seu­ran­ta­his­to­ri­an ai­ka­na. Myös ai­kai­nen su­la­mi­sen ajan­koh­ta ai­heut­taa li­sä­haas­tei­ta jär­vien ke­sä­ve­den­kor­keuk­sien saa­vut­ta­mi­ses­sa.

Ti­lan­ne on sama suu­res­sa osas­sa Suo­mea. Ran­ni­kon lä­hei­syy­des­sä Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Sa­ta­kun­nas­sa ti­lan­ne on jon­kin ver­ran si­sä­maa­ta pa­rem­pi hie­man suu­rem­pien sa­de­mää­rien an­si­os­ta.

Var­si­nais-Suo­men vä­hä­jär­vis­ten ran­nik­ko­jo­kien vir­taa­mat ovat kui­ten­kin pie­ne­ne­mäs­sä ta­va­no­mai­sel­le ke­sä­ta­sol­le noin kuu­kaut­ta kes­ki­mää­räis­tä ai­kai­sem­min.

Jos ke­säs­tä­kin tu­lee vä­hä­sa­tei­nen, jär­vien ve­den­pin­nat las­ke­vat haih­tu­mi­sen seu­rauk­se­na edel­leen ja vä­hä­jär­vis­ten alu­ei­den pie­nem­mät joet voi­vat kui­vua ko­ko­naan. Kui­vuus voi li­säk­si ai­heut­taa kai­vo­jen kui­vu­mis­ta lop­pu­ke­säl­lä tai syk­syl­lä.

Ve­den ma­ta­luus jär­vil­lä voi hai­ta­ta ke­vät­ku­tuis­ten ka­lo­jen li­sään­ty­mis­tä, jos ve­de­na­lai­set kas­vil­li­suus­ran­nat jää­vät pie­nik­si tai ko­ko­naan kui­vik­si. Ve­de­na­lai­set tai pe­rä­ti tul­vi­vat kas­vil­li­suus­ran­nat ovat tär­kei­tä kutu- ja pien­poi­ka­sa­lu­ei­ta muun mu­as­sa hau­el­le, ah­ve­nel­le, sär­jel­le ja lah­nal­le.

Ve­den vä­hyys hei­ken­tää ve­sien ti­laa var­sin­kin pie­nis­sä ve­sis­töis­sä, kun ve­den vaih­tu­vuus on vä­häis­tä. Ma­ta­lien, tum­ma­ve­tis­ten jär­vien ja jo­kien vesi läm­pe­nee no­pe­as­ti sel­ke­äl­lä sääl­lä, mis­tä voi seu­ra­ta muun mu­as­sa run­sai­ta sini- ja li­ma­le­vä­e­siin­ty­miä.

Ve­den no­pe­an läm­pe­ne­mi­sen vuok­si jär­viin muo­dos­tuu läm­pö­ti­la­ker­ros­tu­nei­suus, min­kä seu­rauk­se­na ha­pen kul­keu­tu­mi­nen jär­vien sy­vän­tei­siin es­tyy ta­va­no­mais­ta ai­kai­sem­min. Sy­vän­teis­sä avo­ve­si­kau­den ai­kai­nen ha­pen­puu­te voi ke­hit­tyä ta­va­no­mais­ta suu­rem­mak­si ja laa­ja-alai­sem­mak­si.

Näköislehdet

Kysely