Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) tut­ki­muk­ses­sa akus­tis­ten hyl­je­kar­ko­tin­ten so­vel­tu­vuut­ta ko­keil­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa ko­ko­nai­sen me­ren­lah­den mit­ta­kaa­vas­sa. Naan­ta­li­nau­kol­la to­teu­te­tun tut­ki­muk­sen tu­lok­set viit­taa­vat sii­hen, et­tä hyl­keet vau­ri­oit­ti­vat kau­pal­lis­ten ka­las­ta­jien verk­ko­ja har­vem­min kar­ko­tin­ten ol­les­sa käy­tös­sä.

Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke) tut­ki vuo­si­na 2018–2025 akus­tis­ten hyl­je­kar­ko­tin­ten käyt­töä Naan­ta­li­nau­kol­la. Noin 40 ne­li­ö­ki­lo­met­rin laa­jui­sel­le lah­ti­a­lu­eel­le joh­ta­viin ka­pei­siin sal­miin si­joi­tet­tiin kar­ko­tin­lait­tei­ta, joi­den avul­la hyl­kei­den pää­syä alu­eel­le py­rit­tiin es­tä­mään. Hyl­keet ovat hai­tan­neet eri­tyi­ses­ti Naan­ta­li­nau­kon verk­ko­ka­las­tus­ta.

Tut­ki­mus oli en­sim­mäi­nen laa­tu­aan näin laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Luke to­teut­ti sen yh­teis­työs­sä Suo­men Am­mat­ti­ka­las­ta­ja­lii­ton ja pai­kal­lis­ten ka­las­ta­jien kans­sa.

Tut­ki­muk­sen lop­pu­vai­hees­sa vuo­si­na 2024–2025 hyl­kei­den ha­vait­tiin vau­ri­oit­ta­van pie­ni­muo­toi­sen kau­pal­li­sen ka­las­tuk­sen verk­ko­ja har­vem­min sil­loin, kun kar­ko­tin­lait­teet oli­vat käy­tös­sä, kuin kont­rol­li­jak­sol­la, jol­loin lait­tei­ta ei enää käy­tet­ty.

– Myös useim­mat tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neet ka­las­ta­jat ar­vi­oi­vat kar­ko­tin­ten vä­hen­tä­neen hyl­kei­den kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia hei­dän ka­las­tuk­seen­sa. Ko­ke­muk­set hyl­je­va­hin­gois­ta ja kar­ko­tin­ten vai­ku­tuk­sis­ta vaih­te­li­vat kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti sen mu­kaan, mis­sä osas­sa lah­ti­a­lu­et­ta ka­las­tus­pai­kat si­jait­si­vat, ker­too asi­an­tun­ti­ja Esa Leh­to­nen Lu­kes­ta.

Verk­ko­vau­ri­oi­ta, saa­lis­vau­ri­oi­ta ja hyl­je­ha­vain­to­ja kir­jat­tiin koko tut­ki­mus­kau­den ajan. Tämä viit­taa sii­hen, et­tä yk­sit­täi­siä hyl­kei­tä pää­si lah­ti­a­lu­eel­le myös kar­ko­tin­ten ol­les­sa käy­tös­sä.

Akus­ti­set hyl­je­kar­kot­ti­met lä­het­tä­vät voi­mak­kai­ta, kor­ke­a­taa­jui­sia ve­de­na­lai­sia ää­niä, jot­ka pe­lot­ta­vat hyl­kei­tä lä­hie­täi­syy­del­lä. Tä­hä­nas­ti­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa ka­lo­jen ei ole to­det­tu ais­ti­van kar­ko­tin­ten käyt­tä­miä ää­ni­taa­juuk­sia tai häi­riin­ty­vän niis­tä.

Yk­si tut­ki­mus­hank­keen ta­voit­teis­ta oli ke­hit­tää kar­ko­tin­lait­tei­den tek­ni­siä rat­kai­su­ja ja pa­ran­taa nii­den kar­ko­tus­vai­ku­tus­ta tut­ki­mus­jak­son ai­ka­na.

Ai­em­mat tut­ki­muk­set ja ka­las­ta­jien ko­ke­muk­set osoit­ta­vat, et­tä kar­kot­ti­met voi­vat pi­tää hyl­kei­tä loi­tol­la pai­kal­li­ses­ti, kun lait­teet si­joi­te­taan riit­tä­vän lä­hel­le suo­jat­ta­vaa koh­det­ta. Naan­ta­li­nau­kol­la kar­ko­tus­vai­ku­tus on voi­nut jää­dä puut­teel­li­sem­mak­si esi­mer­kik­si sal­mien le­vey­den ja sy­vyy­den sekä poh­jan­muo­to­jen ai­heut­ta­mien kat­ve­a­lu­ei­den vuok­si.

Tut­ki­muk­sen ra­hoit­ti Eu­roo­pan meri-, ka­la­ta­lous- ja ve­si­vil­je­ly­ra­has­to EMKVR.