Tal­vi­so­dan jäl­keen alet­tiin Man­ner­hei­min mää­räyk­ses­tä ra­ken­taa suo­ja­lin­noi­tus­ta koko itä­ra­jan alu­eel­le. Joh­ta­ja­na työs­sä oli ken­raa­li­luut­nant­ti Ha­nell. Työn­te­ki­jöi­tä oli 35 000. Ra­ken­nus­työ on ol­lut poh­jois­mai­den his­to­ri­an suu­rin. Työ­ko­nei­ta, be­to­ni­rau­taa ja se­ment­tiä saa­tiin luo­tol­la Ruot­sis­ta. Tätä lin­noi­tus­ket­jua ni­mi­tet­tiin Sal­pa­lin­jak­si ja työ teh­tiin sa­lai­ses­ti.

Han­gon ve­nä­läis­ten vuok­ra-alu­een ym­pä­ril­le ra­ken­net­tiin myös Sal­pa­lin­noi­tus. Han­gos­sa ker­rot­tiin Neu­vos­to­lii­tol­la ole­van ase­ar­se­naa­lia enem­män kuin Suo­mel­la oli tal­vi­so­das­sa.

Itä­ra­jan lin­noi­tus­työn ai­ka­na puo­lus­tus­voi­mil­la oli yk­si­köi­tä työ­maan ta­ka­na ja tä­hän otet­tiin so­ti­lai­ta pai­kal­li­sis­ta mie­his­tä niin, et­tä he tun­si­vat alu­een maas­tol­li­ses­ti. Suo­men jär­vi­a­lu­eel­le Sai­maal­ta läh­tien ajet­tiin ve­sis­tö­jen jää­hän rai­loa pit­käl­le poh­joi­seen sekä kes­kei­sil­le pai­koil­le muu­ta­mia tyk­ke­jä val­miu­sa­se­maan. Tämä teh­tiin va­ra­puo­lus­tus­lin­jak­si sen va­ral­ta, jos Ve­nä­jä te­ki­si hyök­käyk­sen ja pää­si­si rin­ta­man läpi jos­tain koh­das­ta sisä-Suo­meen.

Tal­vi­so­dan jäl­keen syk­syl­lä 1940 Mo­lo­tov kävi Rib­bent­ro­pin luo­na esit­tä­mäs­sä, et­tä Suo­men val­loi­tus jäi kes­ken. Hit­ler kiel­si sil­loin hyök­käyk­sen Suo­meen. Man­ner­heim on sa­no­nut, et­tä Hit­ler pe­las­ti Suo­men kol­me ker­taa. Tämä tal­vi­so­dan jäl­kei­nen asia on var­mas­ti yk­si niis­tä.

Tätä Sal­pa­lin­noi­tus­ket­jua on sa­not­tu tur­hak­si. To­den­nä­köi­ses­ti Sta­lin kui­ten­kin ot­ti täl­lai­sen lin­noi­tus­jär­jes­tel­män ole­mas­sa­o­lon huo­mi­oon pää­tök­sis­sään.

Sak­sa aloit­ti so­dan Neu­vos­to­liit­toa vas­taan ke­sä­kuun 22. päi­vä­nä. Sa­ma­na päi­vä­nä Han­gon tu­ki­koh­das­ta alet­tiin am­pua ty­keil­lä Suo­men puo­lel­le. Suo­men ar­mei­ja oli ase­tet­tu lii­ke­kan­nal­le 18. päi­vä­nä ke­sä­kuu­ta, mut­ta ti­lan­ne oli epä­sel­vä. Vas­ta hei­nä­kuun 5. päi­vä­nä aloi­tet­tiin sota Kar­ja­lan pa­laut­ta­mi­sek­si. Seu­ra­sin sil­loin uu­ti­sia. Kävi niin, et­tä Sak­san ar­mei­ja ete­ni no­pe­as­ti sy­väl­le Neu­vos­to­liit­toon. Sak­san il­ma­voi­mat tu­ho­si laa­jo­ja alu­ei­ta Neu­vos­to­lii­ton vil­je­lyk­siä polt­ta­mal­la ja Neu­vos­to­liit­toon tuli ruo­ka­pu­la.

USA oli si­tou­tu­nut avus­ta­maan Neu­vos­to­liit­toa ja jou­tui toi­mit­ta­maan Neu­vos­to­lii­tol­le elin­tar­vik­kei­ta, niin et­tä New Yor­kin kau­pun­ki jou­tui sään­nös­te­le­mään elin­tar­vik­kei­ta asuk­kail­leen. Täs­sä vai­hees­sa USA esit­ti uh­ka­vaa­ti­muk­sen Suo­mel­le so­dan lo­pet­ta­mi­sek­si heti, kos­ka se oli­si hel­pot­ta­nut USA:n ja Neu­vos­to­lii­ton ti­lan­net­ta. Seu­ra­sin sil­loin tar­kas­ti ta­pah­tu­mia. Suo­mi ei re­a­goi­nut vaa­ti­muk­seen.

Jos sota oli­si sii­nä vai­hees­sa lo­pe­tet­tu, Suo­mi oli­si jou­tu­nut Neu­vos­to­lii­ton val­lan al­le. Sil­loi­ses­sa so­ta­ti­lan­tees­sa USA:lle ei mer­kin­nyt mi­tään Suo­men ole­mas­sa­o­lo, kun sen oma etu oli ky­sy­myk­ses­sä.

So­tien jäl­keen kai­kis­ta näis­tä asi­ois­ta jou­dut­tiin vai­ke­ne­maan Suo­mes­sa ja ne puut­tui­vat myös mo­nen so­tien­jäl­kei­sen ikä­luo­kan his­to­ri­an­kir­jois­ta.

Täl­lä het­kel­lä Uk­rai­na on Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan alai­se­na. Näyt­tää sil­tä, et­tä USA aut­taa nyt Ve­nä­jää ei­kä Uk­rai­nan ole­mas­sa­o­lol­la ole vä­liä. Uk­rai­na kui­ten­kin tais­te­lee koko Eu­roo­pan puo­les­ta. Uk­rai­naa on au­tet­ta­va kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin.

Kau­no Pie­ti­lä

Ka­lan­ti