Ar­ki­sel­la ma­te­ri­a­lis­mil­la tai ma­te­ri­an ra­kas­ta­mi­sel­la on huo­no mai­ne. Syys­tä­kin – usein aja­tel­laan, et­tä rak­kau­tem­me ta­va­raan on joh­ta­nut luon­non­va­ro­jen yli­ku­lu­tuk­seen, il­mas­tok­rii­siin ja luon­to­ka­toon.

Pe­rus­tar­peem­me ovat kui­ten­kin ai­neel­li­sia. Tar­vit­sem­me ruo­kaa, il­maa, vet­tä ja suo­jaa, jota saam­me esi­mer­kik­si vaat­teis­ta ja ra­ken­nuk­sis­ta, elääk­sem­me ja py­sy­äk­sem­me ter­vei­nä.

Tar­vit­sem­me siis ta­va­raa. Mi­ten voi­sim­me ra­kas­taa sitä pa­rem­min? Rak­kau­teen kuu­luu kun­ni­oi­tus ja huo­len­pi­to. Ku­kin var­mas­ti tun­nis­taa har­mi­tuk­sen, kun lem­pi­ken­gät tai jo­kin ko­din­ko­ne tai työ­vä­li­ne lak­kaa toi­mi­mas­ta. Yh­tä hy­vän löy­tä­mi­nen on vai­ke­aa, ei­kä uu­si tun­nu ai­van sa­mal­ta.

Vaa­te­kaa­pin­kaan kul­ma­ki­vis­tä ei tar­vit­se luo­pua, kun hoi­taa nii­tä oi­kein ja paik­kaa ku­lu­mat ajois­sa. Lem­pi­ken­kien kans­sa saa li­sää yh­tei­siä ki­lo­met­re­jä, kun käyt­tää ne vä­lil­lä suu­ta­ril­la ja pol­ku­pyö­rä kul­kee pi­tem­pään, kun sii­tä pi­tää hy­vää huol­ta.

Huo­len­pi­to voi muut­taa suh­det­ta ta­va­raan, aut­taa sääs­tä­mään ja hel­pot­taa han­kin­toi­hin liit­ty­vää vai­van­nä­köä. Se voi tuo­da iloa pait­si esi­nei­den käyt­töi­än, myös uu­sien tai­to­jen kart­tu­mi­sen myö­tä. Uu­del­leen­käyt­tö tar­jo­aa ti­laa myös luo­vuu­del­le – van­ha voi saa­da uu­den tar­koi­tuk­sen tai uu­den unii­kin yk­si­tyis­koh­dan, tar­pee­ton uu­den käyt­tä­jän tai ma­te­ri­aa­lit uu­den muo­don. Kä­sil­lä te­ke­mi­nen ren­tout­taa ja huo­len­pi­to voi aut­taa las­keu­tu­maan di­giu­lot­tu­vuuk­sis­ta ta­kai­sin ke­hoon ja tä­hän het­keen.

Tar­vit­sem­me tuot­tei­ta, jot­ka on suun­ni­tel­tu kes­tä­mään ai­kaa, kor­jaa­mis­ta ja kier­rät­tä­mis­tä. Ma­te­ri­aa­li­rak­kaus voi li­sä­tä kun­ni­oit­ta­vaa suh­det­ta ma­te­ri­aan, ym­pä­röi­vään maa­il­maan ja luon­toon, sekä ym­mär­rys­tä sii­tä, et­tä kaik­ki käyt­tä­mäm­me on pe­räi­sin jos­ta­kin.

Vin­kin laa­ti El­la Met­sä­lä Va­lo­ni­as­ta