Jen­ni Ky­län­pää

Ava­ruu­des­ta on tul­lut ly­hy­es­sä ajas­sa hy­vin tär­keä osa yh­teis­kun­taa. Näin ker­toi­vat Tu­run yli­o­pis­ton ava­ruus­fy­sii­kan pro­fes­so­ri Rami Vai­nio sekä ava­ruus­fyy­si­kot Lau­ra Vuo­ri­nen ja Chris­ti­an Palm­roos vii­me vii­kol­la Tai­vas­sa­lon kir­jas­tos­sa jär­jes­te­tys­sä ava­ruu­sil­las­sa.

– Kap­pa­lei­den mää­rät, joi­ta ava­ruu­teen on lau­kais­tu, on rä­jäh­dys­mäi­ses­ti vii­me vuo­si­na kas­va­nut, Rami Vai­nio sa­noi.

– Pai­kan­nus- ja tie­to­lii­ken­ne pe­rus­tuu pai­kan­nus­sa­tel­liit­tei­hin. Gps on sa­tel­liit­ti­pai­kan­nus­jär­jes­tel­mä, ja myös In­ter­ne­tin tie­to­lii­ken­ne­vaih­to ta­pah­tuu sa­tel­liit­ti­jär­jes­tel­män kaut­ta, ker­toi Chris­ti­an Palm­roos.

Myös sää­en­nus­tuk­sia teh­dään sa­tel­liit­tien avul­la.

– Pai­kal­lis­sää­en­nus­tuk­sis­sa kan­nat­taa luot­taa pai­kal­li­siin sää­a­se­miin, mut­ta laa­jem­mat sää­en­nus­tuk­set teh­dään sää­sa­tel­liit­tien avul­la, Chris­ti­an Palm­roos ker­too.

– Esi­mer­kik­si Ylen Eu­roo­pan sää­en­nus­tus on sa­tel­liit­ti­sää­en­nus­tus, Rami Vai­nio jat­kaa.

Mi­ten ava­ruu­teen ny­ky­ään pää­see?

– Ava­ruu­teen men­nään ra­ke­til­la. Ai­em­min ava­ruus­len­noil­la käy­te­tyt kan­to­ra­ke­tit oli­vat pää­sään­töi­ses­ti ker­ta­käyt­töi­siä, mut­ta ny­ky­ään ra­ke­tit osaa­vat pa­la­ta ta­kai­sin läh­tö­a­lus­tal­le, ja vii­meis­ten vuo­sien ai­ka­na niis­tä on tul­lut mo­ni­käyt­töi­siä. Palm­roos ker­toi.

Yh­del­lä kul­je­tuk­sel­la pys­ty­tään vie­mään ny­ky­ään huo­mat­ta­vas­ti enem­män sa­tel­liit­te­ja kuin en­nen, kos­ka tek­niik­ka on ke­hit­ty­neem­pää, ja sa­tel­liit­ti voi ol­la huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi­ko­koi­nen, ja sa­tel­liit­tien lau­kai­se­mi­nen on edul­li­sem­paa.

Kos­ka ava­ruu­des­sa ei ole il­maa, pi­tää sa­tel­lii­tit suun­ni­tel­la niin, et­tä ne kes­tä­vät ää­ri­o­lo­suh­tei­ta.

– Var­jo­puo­lel­la, jo­hon au­rin­ko ei pais­ta, on esi­mer­kik­si erit­täin kyl­mä, Lau­ra Vuo­ri­nen sa­noi.

– Ener­gi­aa sa­tel­lii­tit saa­vat au­rin­ko­pa­nee­leis­ta, ja sik­si sa­tel­lii­teis­sa on myös akut, joi­hin va­ras­toi­daan ener­gi­aa sen va­ral­le, et­tä sa­tel­liit­ti voi toi­mia myös sinä ai­ka­na, kun au­rin­ko ei pais­ta ja on kyl­mä, Vuo­ri­nen ker­toi.

Kos­ka ava­ruus on ny­kyi­sin tär­keä osa yh­teis­kun­taa, vai­kut­ta­vat myös siel­lä ta­pah­tu­vat il­mi­öt suo­raan ih­mi­siin. Ava­ruus­sääl­lä tar­koi­te­taan lä­hel­lä maa­ta ta­pah­tu­via ava­ruu­den il­mi­öi­tä.

– Ava­ruus­sää vai­kut­taa myös tääl­lä maan pääl­lä. Tu­tuin il­miö ovat re­von­tu­let, jot­ka ker­to­vat maan mag­neet­ti­ken­tän häi­riin­ty­mi­ses­tä, Chris­ti­an Palm­roos ker­toi.

Ava­ruu­des­sa myös myrs­ky­ää ai­ka ajoin niin, et­tä vai­ku­tuk­set voi­vat nä­kyä myös maas­sa. Isom­pi ja laa­jem­min vai­kut­ta­nut ava­ruus­myrs­ky on ta­pah­tu­nut vii­mek­si vuon­na 1859, ja sil­loin Rami Vai­ni­on mu­kaan jopa Ha­va­jil­la nä­kyi re­von­tu­lia.

– Voit­te eh­kä ku­vi­tel­la, mitä ta­pah­tui­si ta­lou­del­le, jos jen­keis­sä ol­tai­siin kol­me kuu­kaut­ta ava­ruus­myrs­kyn vuok­si il­man säh­köä, mai­nit­si Rami Vai­nio. – Näin kär­jis­te­tys­ti sa­not­tu­na sil­loin pa­lat­tai­siin ki­vi­kau­del­le.

Tut­ki­mus­työ­tä ava­ruus­myrs­ky­jen en­na­koi­mi­sek­si yri­te­tään teh­dä koko ajan.

– Ihan var­mak­si ei voi­da lu­va­ta, et­tä tu­hoi­saa ava­ruus­myrs­kyä ei voi­si iki­nä tul­la, kun sel­lai­nen on kui­ten­kin 200 vuo­den si­säl­lä ta­pah­tu­nut, Rami Vai­nio sa­noo.