Koripallovalmentaja Jussi Räikkä eli kesän ajan matkalaukkuelämää. Nyt on aika nauttia tuloksista.
Jesse Ranta
Koripallo
Jesse Ranta
Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue teki suomalaista koripallohistoriaa voittamalla ikäluokkansa EM-kultaa elokuun lopulla Unkarissa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali koripallossa.
Kirpaisevan lähellä mitali on aiemmin ollut, tietää mestarijoukkueen naantalilainen päävalmentaja Jussi Räikkä. Viime vuonna alle 16-vuotiaat tytöt jäivät Räikän valmentamana pisteen päähän EM-pronssista. Tänä kesänä sama joukkue ylsi Räikän valmennuksessa alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa kahdeksanneksi.
Kokeneen lajivalmentajan kädenjälki näkyy nuorten menestyksen taustalla. 11 vuotta päätoimisena valmentajana Koripalloliitossa toiminut Räikkä osaa kertoa, miksi Suomi on etenkin tytöissä yksi koriksen kuumimmista maista Euroopassa.
Alle 16-vuotiaissa leiritys käynnistyy jo kahdeksannella luokalla. Yhteisiä leirejä kertyy toistakymmentä. Sen päälle tulevat turnausmatkat.
Näin on toimittu Räikän mukaan jo kymmenisen vuotta. Muutamia vuosia sitten nuorten urheilijoiden yläkoululeiritys sulautettiin osaksi maajoukkuetoimintaa, joka lisäsi leirien määrää entisestään.
– 15–16-vuotiaiden prosessi meillä on sellainen, että vietämme noin sata päivää yhdessä. Koronavuosien korvilla saimme ajatuksen, että integroimme nuorille urheilijoille suunnatun yläkoululeirityksen maajoukkueiden toimintaan. Se lisäsi valmistautumista neljällä leirillä, yhteensä 16 päivällä, Räikkä kertoo.
Panostus maajoukkuepolun nuorimpaan ikäluokkaan on suuri, mutta sillä on syynsä. Nuoret hakevat urheiluoppilaitoksiin ja valmentajat vaikuttavat osaltaan valintoihin.
– Pitää olla kattava tieto ikäluokasta, että voimme pisteytyksen kautta suositella heitä. Yläkouluiässä tuollaisia valintoja on mielestäni aika vaikea tehdä. Siksi meidän pitää olla tosi tarkkana.
Helsingin Mäkelänrinteen urheilulukio toimii oppilaitoksista koripallon keihäänkärkenä. Vuosi sitten Nokialla käynnistyi lukion yhteydessä koripalloakatemia ja toimintaa on myös Turun seudun urheiluakatemiassa, jossa Räikkä on mukana aamuharjoituksissa.
– On ymmärretty harjoitusmäärän merkitys, jossa erilaiset liikuntaluokat ovat auttaneet. Jos ei muuta harrasta, niin mielestäni 15–16-vuotiaan pitäisi harjoitella 6–8 kertaa viikossa ohjatusti. Koripallo on globaali laji, emmekä voi harjoitella vastustajia vähemmän.
Räikkä korostaa urheiluoppilaitosten merkitystä laadukkaan valmennuksen mahdollistamisessa. Seuroissa valmennus on laadukasta, mutta valmentajia ei tahdo riittää.
– Pelaajamäärä kasvaa koriksessa ja ryhmät alkavat olla monessa paikassa aika suuria. Olen vähän huolissani, että riittääkö meillä tarpeeksi osaavia valmentajia. Nykyiset valmentaja ovat hyviä. Valmentajakoulutuksessa olemme menneet paljon eteenpäin 10–15 vuoden aikana.
Harrastajamäärän kasvu näkyy etenkin tytöissä, jossa pelaajaryhmä on laajempi ja entistä laadukkaampi.
– Varsinkin tyttöjen puolella koriksen imukyky on kasvanut. Lajin pariin hakeutuu entistä urheilullisempia nuoria. Heistä on helpompi valmentaa paremman tasoisia pelaajia, kun lähtötaso on kunnossa.
Kotikaupungissaan Naantalissa Jussi Räikkä voi ottaa tarvittavaa etäisyyttä koripalloon.
Jesse Ranta
Nuorten valmennukseen liitossa on panostettu pitkäjänteisesti. Räikän mukaan Henrik Dettman ravisteli aikoinaan systeemiä tavalla, jonka seuraukset näkyvät nyt kehityksessä.
– Liittoon on palkattu ensimmäinen nuorten valmentaja muistaakseni 2009 tai 2010. Nyt Koripalloliitossa töissä tai yhteispalkkauksella alkaa olla kymmenkunta valmentajaa, joiden tehtävä on valmentaa nuoria. Varmasti ne askelmerkit ovat alkaneet jo 2000-luvun puolivälistä, jolloin Henrik Dettman palasi Suomeen. Hän linjasi, että pitää panostaa koulutuksen, valmennukseen ja nuoriin pelaajiin. Se kuitenkin kestää, että ne kaikki asiat pystytään tekemään.
Nyt Dettmanin linjauksen toteutuksessa ollaan Räikän mukaan pitkällä.
– Suomalaista valmennusta arvostetaan maailmalla. Tuomas Iisalo valmentaa NBA:ssa, meillä on iso joukko valmentajia Euroopassa, maajoukkue ja nuoret pärjäävät. Se on tullut pitkäjänteisen työn tuloksena, Räikkä luettelee.
Rymättylästä kotoisin oleva Räikkä on koulutukseltaan luokanopettaja. Päätoimiseksi valmentajaksi ryhtyminen oli hänelle aikoinaan vaikea päätös.
– Kun olin ensimmäistä vuotta pelkästään valmentajana, minulla oli jotenkin huono omatunto työn jättämisestä, jonka koin olevan kutsumusammatti. Mutta kasvatustyötä tämäkin on. Opettajantyöstä olen saanut paljon oppia, miten toimia nuorten ja vanhempienkin kanssa.
Naisten maajoukkueen apuvalmentajana hän toimi vuosina 2015–19. Enää aikuisten valmentaminen ei houkuttele.
– 27 vuotta olen valmentanut ja suurin osa on mennyt nuorten kanssa. Sen homman osaan parhaiten ja siksi on myös luontevaa toimia nuorten parissa.
Kesän aikana valmentaminen on vienyt Räikän Espanjaan, Ranskaan, Meksikoon ja Unkariin. Kiireisen kesän jälkeen on aikaa rauhoittua ja käydä sienimetsällä, jossa ajatukset saa irti koripallosta.
– Ei kannata valittaa, että on töitä. Vaikka välillä voi olla 160 matkapäivää vuodessa, niin vastapainona on 200 päivää, jolloin saan työskennellä pääosin kotoa. Siitä ajasta täytyy osata nauttia hyvällä omallatunnolla.
Fakta
Ikä: 48
Asuu: Naantalin Viluluodossa
Perhe: vaimo ja kaksi lasta
Työskentelee: nuorten olympiavalmentajana Koripalloliitossa
Harrastukset: kuntosali, sienestys, rock-musiikin kuuntelu ja sarjakuvalehtien keräily
Motto: työ tekijäänsä kiittää.