Kun rahaa on tarjolla, se yleensä myös menee jakoon. Nyt Vakka-Suomen kehityskeskus Ukipoliksessa on havahduttu tilanteeseen, että eikö alueelle keväällä äkillisen rakennemuutoksen korjaamiseen saatu korvamerkitty miljoonan euron erillisrahoitus kiinnostakaan yrittäjiä? Hakijoita nimittäin kaivataan lisää.
Rahoitus on tarkoitettu yritysten investointi- ja laajenemismahdollisuuksien vahvistamiseen eli kehittämiseen, joka edesauttaa yritysten kasvun kautta työllisyyttä.
Tarvetta pitäisi alueella olla, sillä Ukipolis järjesti ennen rahoituksen jakoon tulemista yrityksille ennakkokyselyn siitä, löytyykö niissä investointi- ja kehitystarvetta. Noin 60 yritystä kertoi, että investointeja on lähitulevaisuudessa tarkoitus tehdä.
Mistä sitten on kyse, ettei hakemuksia olekaan tullut odotetusti? Toivottavasti ei ainakaan siitä ihmisluonteelle ominaisesta seikasta, että mitään ei tehdä ennen kuin se viimeinen eräpäivä koittaa?
Hakemuksen teossa on vaivansa, mutta apua sen tekemiseen on tarjolla suurin piirtein kädestä pitäen monelta taholta.
Vai onko se osalle yrityksistä liian iso kynnys, että tuki maksetaan jälkikäteen?
Kun Ukipolis yrittää herätellä yrittäjiä tilaisuuksiinsa, joissa rahoituksesta on tietoa saatavilla, kutsun otsikossa kysytään, voiko olla kasvua ilman investointeja? Vastauskin on kysymyksen perässä: Harvoin.
Onko miljoona sitten vähän vai paljon? Siinä suhteessa se ainakin on paljon, että kun koko Varsinais-Suomelle myönnettiin vastaavanlaisiin tukiin 1,5 miljoonaa euroa, Vakka-Suomi yksinään sai sen päälle vielä tuon kokonaisen miljoonan..
Vaikutus alueelle ainakin on suuri, jos rahoitus tulee käytetyksi. Kun tuki jakautuu useille yrityksille, ja lasketaan niiden oma osuus mukaan, on alueen kehittämisen kokonaissumma jo vaikuttava.
Jos kävisi niin, ettei hyväksyttäviä hakemuksia tule riittävästi, loppuraha ei jää odottelemaan mitään uutta kierrosta vaan palautuu valtion pohjattomaan kassaan.
Sari Honkasalo