Viime viikolla vietetty viisipäiväinen Volter Kilpi -kirjallisuusviikko kokosi jälleen pieneen Kustavin kuntaan ison joukon festivaalivieraita, järjestäjien tiedotteen mukaan yli 4000. Esityksistä peräti kolmannes oli loppuunmyytyjä ja sarjaliputkin myytiin loppuun jo pitkälti ennen viikon alkua.
Jo 27 kertaa järjestetty Kilpi-viikko on vuosikymmenien kuluessa laajentunut sisällöltään aihettaan suuremmaksi tapahtumaksi. Ja hyvä niin, koska tuskin muuten näin suurissa luvuissa pyörittäisiinkään, ei vuosissa eikä kävijämäärissä.
Kirjallisuudesta kustavilaissyntyinen kirjailija Kilpi taustanaan on löytynyt ammennettavaa aina uudesta ja uudesta näkökulmasta.
Alkuvuosina teemat kietoutuivat enemmän Kilven elämän ja tekstien ympärille, mutta sittemmin ovat aiheina olleet muun muassa rakkaus, tarinoiden merkitys, utopiat ja ylisukupolvinen ajattelu, Itämeri, sodat ja konfliktit, taiteen merkitys ja paikka yhteiskunnassa, lapset kirjallisuudessa, pienten kielten asema ja vapaus.
Teemaviikko on osoittanut käytännössä, miten kirjallisuutta ja muitakin taiteenlajeja voidaan käyttää avuksi, kun halutaan puhua erilaisista ongelmista tai edesauttaa ihmisiä ymmärtämään maailman omituisuuksia tai tapahtuneita ja tapahtuvaa muiden näkökulmasta.
Moni on vielä kesälomalla, ja erityisesti silloin kannattaa ottaa aikaa myös lukemiseen. Jos ei muuta, niin se auttaa irtautumaan työstressistä ja hiljentämään omaa vauhtia.
Kirjat pystyvät myös toimimaan vertaistukena. Oli murhe mikä tahansa, kohtalotovereita voi löytää kirjojen sivuilta.
Siellä tekstin joukossa pystyy myös asettumaan sellaisen henkilön nahkoihin, jonka elämää ei lainkaan ymmärrä, tai sellaisiin vieraisiin kulttuureihin, joiden toimintaa ei lainkaan ymmärrä.
Kirjat myös yhdistävät reaalimaailmassa, sillä on paljon helpompi puhua toisen kanssa vaikeasta aiheesta esimerkiksi juuri kirjan päähenkilölle tapahtuneen kautta, tai muun yhdessä koetun taide-elämyksen kautta.
Sari Honkasalo