Mynämäessä saa tehokasta, joskus suorastaan pakkohoitoa muistuttavaa vanhustenhoitoa! Ukkokultani sai tuntumaa tähän tehohoitoon, kun kotiutui jokunen viikko sitten Maskun terveyskeskuksesta. Taloudessamme alkoi vierailla ystävällinen diabeteshoitaja kaksi kertaa päivässä. hämmästelimme, mistä se siihen tulla tupsahti!
Tosin ukkokulta otti insuliinipistoksensa itse, diabeteshoitaja merkitsi vihkoon sokeriarvot ja insuliinin määrän. Sitten tuli kirje Perusturvakuntayhtymä Akselin kotihoidon yksiköstä. Silmät pullollaan tavasimme… kirjeessä pyydettiin asiakkaan (ukkokullan) ja puolison tuloselitystä!
-Mitä hittoa, enhän minä ole pyrkinyt miksikään petipotilaaksi, tuohtui ukkokulta. Sitten tuohduin myös minä.
- Mitä hittoa ne tekee minunkin tulotiedoillani?
- Tiedot tarkistetaan eläkelaitoksista ja verotoimistosta maksun määräämistä varten, luin ja yritin ymmärtää. Suorastaan sikamaista on se, että ukkokultani ei ole anonut eikä pyrkinyt perusturvakuntayhtymä Akselin kotohoidon asiakkaaksi. Ilmeisesti ukkokultani ei tule tulevaisuudessakaan pyrkimään Akselin kotihoidon asiakkaaksi…
Puolisoani katsomassa käyneet hoitajat olivat tosi miellyttäviä, joten vian täytyy olla jossain ”korkeammalla taholla”. Ukkokultani kyllä tyytyy vielä oman akkakultansa usein kipakkasanaiseenkin hoivaan. Pysyn erossa koko Akselin kotihoidosta, jota tupataan väen väkisin, ihan pyytämättä. Näin uhosi rakas Ukkokultani.
Mutta vielä kerran: Hoitajissa ei ole mitään vikaa! Vika on ylemmällä taholla!
Tuula Nikala-Soiha