Lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat keskusteluttaneet viime aikoina niin kuntalaisia, nuoria ja lapsia itseään kuin päättäjiäkin. Maskun kunnanvaltuusto hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2024, joka viitoittaa tavoitteita tuleville vuosille ja liudan toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Selvityksestä käy ilmi, että lastensuojeluilmoituksia on entisen Akselin alueella tehty määrällisesti lähes joka toinen päivä. Asiakkaita sosiaalityöntekijöillä oli keskimäärin 33 ja vuodesta 2024 alkaen laki määrää 30 asiakkaan rajasta. Tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevää tukea ja apua oikea-aikaisena matalan kynnyksen peruspalveluna. Tukea on oltava tarjolla monipuolisesti ja vaikuttavasti; kotipalvelua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea lapsen ja nuoren kasvuvaiheissa, tukea eroperheille, tukiperheitä ja -henkilöitä. Lisäksi on huutava tarve aidosti vaikuttaville ennaltaehkäiseville toimille.
Suomessa tarvitaan avointa yhteiskunnallista keskustelua lastensuojelumme tilasta ja sen toimien vaikuttavuudesta. Huostaanotettu lapsi sijoitetaan joko perhehoitoon tai lastensuojelulaitokseen. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle kodinomainen hoiva ja läheiset, pysyvät ihmissuhteet. Valitettavasti sijaisperheistä on useissa kunnissa pulaa. Moni lapsi hyötyisi perhehoidosta, joka mahdollistaisi tavallisen perhe-elämän. Kilpailutuksissa hinta on usein määräävä tekijä laadun kustannuksella.
On rehellisesti todettava, että lastensuojelulaitosten pyörittämisestä on tullut erittäin kannattava bisnes ja yritykset rahastavat kuntia ja hyvinvointialueita härskisti. Laitoksilla on tehty jopa 30% liikevoittoja. Lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat joissakin tapauksissa osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun. Kun lasten ja nuorten pahoinvointi on toistaiseksi kasvussa, niin ovat myös sen aiheuttamat kustannuksetkin. Lastensuojelun markkinat nielevät Suomessa yli miljardi euroa vuodessa. Kulut ovat räjähtäneet käsiin runsaassa vuosikymmenessä ja huostaanottojen määrä kasvaa huolestuttavasti. On uskallettava kyseenalaistaa voiton tavoitteleminen pahoinvoinnin kustannuksella.
Meidän päättäjien tulee olla erityisen kiinnostunut niistä alueista, joilla kuluja on paljon. Iso osa huostaanottojen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimista johtuu vanhempien päihteiden käytöstä, jonka johdosta lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys vaarantuvat. Hoitamaton päihderiippuvuussairaus ja päihteet kuormittavat yhteiskuntaamme 8–13 miljardia euroa laskentatavasta riippuen näkyen merkittävällä tavalla lasten ja nuorten elämässä ja lastensuojelussa.
Päihderiippuvuus perheissä näkyy myös lasten oirehtimisena varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa. Päihdehoitojärjestelmän tehottomuus ja haittoja vähentävä politiikka ovat johtaneet siihen, että hoidamme oireita emmekä sairautta oireiden taustalla. Uskallan väittää, että iso osa lastensuojelun toimenpiteistä saataisiin purettua, jos Suomessa lisättäisiin toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja se olisi myös parasta lastensuojelutoimien ennaltaehkäisyä. Tiedän, että tämän myötä monen perheen lastensuojelun toimenpiteille ei enää ole ollut tarvetta ja koko perhe on alkanut voimaan hyvin.
Puhutaan, että emme voi menettää yhtäkään nuorta tai aikuista päihteille tai syrjäytymiselle. Nyt on meidän päättäjien herättävä suomalaisen päihdehoitojärjestelmän uudistamistarpeeseen ja lisättävä toipumiskeskeistä päihdehoitoa, jotta ihmiset voivat toipua riippuvuudesta ja raitistua. Kun muissa Pohjoismaissa 60 % päihdehoidosta on toipumiskeskeistä, on sama luku Suomessa 10 %. Tämän tehottoman nykyjärjestelmän huonoja hedelmiä nyt näemme myös lastensuojelussa. Suomeen tarvitaan suunnanmuutos.
Katriina Hiippavuori
Maskun kunnanvaltuutettu (kd.)
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu