Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toi esiin mielipidekirjoituksessaan (13.11. US) tulevaisuuden niukkenevien resurssien Suomessa aluekehityksen ja -yhteistyön suuren merkityksen.
Samana päivänä Kuntapäivillä Helsingissä tuo asia nousi esiin niin virallisessa yleiskeskustelussa kuin myös yksityisissä kahvipöytäkeskusteluissa.
Kollegani saman kokoisesta kunnasta kuin Vehmaa tuskaili tulevan koulu- ja varhaiskasvatusrakennuksen investoinnin hintalapun kanssa, 15–19 miljoonaa!
Yhteistyötä ja -hankkeita peräänkuulutetaan ja yleensä ottajia siinä tilanteessa olisi mutta niitä luovuttajia ei. Koulu tai muu vastaava pitää saada nimenomaan omaan kuntaan.
Keskusteluissa nousi esiin myös valtion rooli kehityksen ohjaajana, valtio koettiin valitettavasti vetäytyjäksi.
Tällä alueella Taivassalon kunta aikoo rakentaa jätevedenpuhdistamon ja Vehmaalla painiskellaan vähän saman asian kanssa, tarvitaan vähintään siirtoviemäri sekä mahdollisesti muitakin investointeja omaan puhdistamoon.
Lainkaan arvostelematta näitä tässä ajassa tehtyjä ratkaisuja, niin jonkinlainen pidemmälle ajalle suunniteltu alueellinen ratkaisu olisi varmaan ollut parempi.
Tämänkaltaisen infran investointeihin kannattaisin valtion varhaista ohjausta, ja paras tapa ohjata on tietenkin raha. Jonkinlainen porkkana keskitettyihin ratkaisuihin, mistä kaikki osapuolet hyötyisivät.
Investoinnit, varsinkin suuret, rahoitetaan yleensä lainarahalla. Julkisen sektorin velanottoa halutaan hillitä ja julkista sektoria ne ovat kunnatkin.
Hajautettuja investointeja ja sitä kautta kasvavaa velanottoa voisi hillitä, jos haluttaisiin yhdessä kuntien ja valtion kanssa löytää alueita palvelevia yhteistoiminnan tapoja.
Simo Virtanen, sd.
Valtuuston puheenjohtaja
Vehmaa