Ker­to­mus: Kaar­na­jär­ven luo­tei­sil­la ran­ta­kal­li­oil­la ja nii­tyil­lä ele­le­vän ky­län väki val­mis­tui kes­ki­ke­sän pe­rin­tei­seen va­loi­san yön juh­laan. Mu­kaan oli tu­los­sa myös lä­hei­sen me­ren lah­del­man (nyk. Hin­nu­ri) ky­lä­läi­set.

Me­ren lah­te­lai­set jo il­lan mit­taan tu­li­vat­kin isol­la jou­kol­la. Hei­dän mu­ka­naan tuli ees­ti­läis­läh­töi­nen pu­na­tuk­kai­nen sep­pä ko­mea viit­ta pääl­lään. Viit­ta oli kiin­ni­tet­ty tyy­lik­kääl­lä kieh­ku­ra­päi­sel­lä prons­si­neu­lal­la.

Eri­lai­sia pe­rin­ne­ruo­kia oli val­mis­tel­tu. Oli puu­ro­ja, ka­lo­ja eri ta­voin ja sah­tia myös.

Aluk­si kaik­ki läh­ti­vät kä­ve­lyl­le muu­ta­man sa­dan as­ke­leen pääs­sä jär­ven poh­jois­pääs­sä si­jait­se­val­le hau­ta­röyk­ki­öil­le. Muis­tel­tiin lä­hi­su­ku­lai­sia ja toi­vot­tiin heil­tä mu­ka­na­o­loa juh­lis­sa. Lai­tet­tiin hau­dal­le pie­net ruo­ka-an­nok­set ja hie­man sah­tia pik­ku­as­ti­oi­hin ja sa­mal­la toi­vot­tiin vai­na­jil­ta apua vil­je­ly ja ka­lan­saa­li­siin ja hy­vään elä­mään.

Kok­koa pol­tet­tiin ja ym­pä­ril­lä pyö­rit­tiin pii­riä. Lau­let­tiin ker­to­ma­lau­lu­ja men­neis­tä ajois­ta elä­män oh­jeek­si nuo­ril­le ja ilok­si kai­kil­le. Toi­vot­tiin hy­viä il­mo­ja ja kah­lat­tiin ma­ta­las­sa ran­ta­ve­des­sä sa­mal­la toi­vo­en ke­vyi­tä sa­tei­ta pel­loil­le ja ukon ke­vyi­tä ki­vi­pyö­rä­ko­li­noi­ta tai­vaal­le.

Syö­tiin hy­vin ja kaik­ki oli­vat iloi­sel­la tuu­lel­la.

Hä­mä­rim­män het­ken koit­ta­es­sa me­ren lah­te­lai­set läh­ti­vät ko­tiin, lau­la­en ja pii­riä pyö­rien mat­kal­la­kin. Osin sah­din­kin voi­mal­la.

Ko­to­na sep­pä huo­ma­si kau­huk­seen prons­si­neu­lan­sa ka­don­neen. Seu­raa­va­na aa­mu­na koko kylä läh­ti et­si­mään ar­vo­kas­ta neu­laa. Ei löy­ty­nyt mis­tään koko ei­li­sen tu­lo­rei­tin alu­eel­ta. Har­mi­tus oli kova. Ky­lä­läi­set to­te­si­vat: Jos neu­la jos­kus löy­de­tään, tie­tä­köön se hy­vää kai­kil­le paik­ka­kun­ta­lai­sil­le.

Han­nu Rait­to­la

am­ma­ti­no­pet­ta­ja

elä­ke­läi­nen