Ry­mät­ty­län Aa­hol­li tun­ne­taan ko­ti­seu­tua kun­ni­oit­ta­va­na mu­se­o­na, pai­kal­lis­ten yh­dis­tys­ten ko­ti­paik­ka­na ja ky­lä­läis­ten olo­huo­nee­na. Ti­lois­sa pi­de­tään niin per­he­juh­lia, yh­teis­lau­lu­ti­lai­suuk­sia kuin vaih­tu­via tai­de­näyt­te­lyi­tä­kin. Liki sa­ta­vuo­ti­as Aa­hol­li voi hy­vin – Naan­ta­lin kau­pun­ki on pi­tä­nyt sii­tä huol­ta.

– Olem­me tyy­ty­väi­siä. Re­mon­tit ja maa­lauk­set on saa­tu pie­nel­lä kut­ku­tuk­sel­la. Pi­däm­me tääl­lä vah­tia ja otam­me kau­pun­kiin yh­teyt­tä, jos tu­lee jo­tain, Ry­mät­ty­lä-Seu­ran pe­rin­ne­toi­mi­kun­nan sih­tee­ri Maa­rit Sola sa­noo.

Mas­ku­lai­sen ti­lan van­hem­pi, hir­si­nen pää­ra­ken­nus on 1700-lu­vul­ta. Sii­nä asui Tur­pi­on suku ai­na sii­hen as­ti, kun isän­näk­si tul­lut Hei­mo Tur­pio ra­ken­nut­ti vie­reen hie­man hulp­pe­am­man tii­li­lin­nan. Näyt­tä­vä por­ras­käy­tä­vä joh­taa ylä­ker­ran au­la­ti­loi­hin, joi­den ym­pä­ril­lä on asuin­huo­nei­ta.

– Pik­kui­sen täy­tyi näyt­tää rah­vaal­le. Va­raa oli, ja myös kun­ni­an­hi­moa. Tämä val­mis­tui vuon­na 1930, ja Tur­pio asui sii­nä elä­mä­ni­käi­sen kump­pa­nin­sa Ai­ni Koi­saa­ren kans­sa. He ei­vät kos­kaan avi­oi­tu­neet, vaan Ai­nia kut­sut­tiin ta­lous­mam­sel­lik­si. Van­ha­e­män­tä puo­les­taan asui elä­män­sä lop­puun as­ti van­has­sa pää­ra­ken­nuk­ses­sa, Har­ri Räik­kä ker­too.

Kos­ka Tur­pi­ol­la ei ol­lut pe­ril­li­siä, 15 heh­taa­rin ti­lan ra­ken­nuk­si­neen peri kak­si hä­nen serk­ku­aan vuon­na 1963.

– He oli­vat kak­si tur­ku­lais­ta ikä­nei­toa, jot­ka en­sim­mäi­sek­si pi­ti­vät tääl­lä huu­to­kau­pan. Kaik­ki myy­tiin, mitä ir­ti sai. Me em­me ole saa­neet ta­kai­sin kuin yh­den pei­lin. Tur­pi­on so­ti­la­san­si­o­mer­kit ja miek­ka oli­vat hä­nen kum­mi­ty­töl­lään, jol­ta saim­me ne.

Ry­mät­ty­län kun­ta os­ti ti­lan pe­ri­jät­tä­ril­tä, mitä Räik­kä ku­vai­lee lois­to­kau­pak­si.

– Ry­mät­ty­län ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta kaup­pa oli ai­van nap­pi. Maat oli­vat kes­kel­lä kir­kon­ky­lää me­ren ran­nal­la. Alue oli ol­lut täy­sin sul­jet­tu, ei tän­ne ku­kaan us­kal­ta­nut tul­la. Nyt se oli kun­nan, ja sitä ru­vet­tiin kaa­voit­ta­maan.

Ran­taan tuli ve­ne­sa­ta­ma ja ylei­nen ui­ma­ran­ta sekä ym­pä­ril­le asun­to­a­lue, jo­hon ra­ken­net­tiin muun mu­as­sa kol­me ker­ros­ta­loa. Tur­pi­on mail­le ra­ken­net­tiin myös ikäih­mis­ten Ka­ta­va­ko­ti sekä uu­si kou­lu.

Sär­kän­sal­men sil­lan val­mis­tu­mi­nen vuon­na 1970 teki Ry­mät­ty­läs­tä hou­kut­te­le­vam­man myös te­ol­li­suu­del­le, ja alu­e­po­lit­ti­sen Ke­hi­ty­sa­lu­e­ra­has­to Oy:n (Kera) tuil­la Tur­pi­on van­hoil­le mail­le tu­li­vat niin Ter­hi-ve­neis­tään tun­net­tu Kor­pi­vaa­ra Oy kuin An­sa­lan luk­ko­teh­das­kin. Ker­ros­ta­lo­ja tar­vit­tiin työ­läis­ten asun­noik­si.

Kar­ta­noon muut­ti kun­nan­joh­ta­ja, ja siel­lä asui­vat eril­li­sis­sä asun­nois­sa myös kun­nan kir­jan­pi­tä­jä sekä ala­ker­ras­sa nuo­hoo­ja.

– Kun­nan­joh­ta­ja mak­soi it­sen­sä ki­pe­äk­si. Paa­vo Nie­mi­nen sa­noi, et­tei hä­nel­lä ole sii­hen va­raa, ja hän muut­ti ri­vi­ta­loon. Sen jäl­keen jou­dut­tiin poh­ti­maan, mitä ra­ken­nuk­sel­le teh­dään, ja tän­ne tuli kir­jas­to.

Ti­lan muis­ta ra­ken­nuk­sis­ta muo­dos­tet­tiin mu­se­oa­lue, jon­ne myös siir­ret­tiin muu­al­ta muun mu­as­sa sa­vu­sau­na, luh­ti­ait­ta ja tuu­li­myl­ly.

Kun sit­ten kun­ta­lii­tos Ry­mät­ty­län, Naan­ta­lin, Me­ri­mas­kun ja Vel­ku­an kes­ken al­koi näyt­tää vää­jää­mät­tö­mäl­tä ja ta­pah­tui­kin vuo­den 2009 alus­sa, pai­kal­li­set ak­tii­vit Har­ri Räik­kä, Jar­mo Ju­vak­ka, Mat­ti Rin­ne ja Lau­ri Lai­ne päät­ti­vät "pe­las­taa mitä pe­las­tet­ta­vis­sa on". He sai­vat vi­ran­hal­ti­joil­ta lu­van koo­ta kun­nan­ta­lon vin­til­tä kun­nas­ta ja pe­rin­tees­tä ker­to­vaa ir­tain­ta.

– Vin­til­lä ei ol­lut 50 vuo­teen ku­kaan käy­nyt. Toim­me siel­tä tän­ne Mas­ku­lai­siin us­ko­mat­to­man mää­rän kai­ken­nä­köis­tä ta­va­raa kas­sa­kaa­pis­ta lai­vo­jen pie­nois­mal­lei­hin. Eh­to­na oli, et­tä pi­däm­me esi­neis­töä myös jul­ki­ses­ti näh­tä­vä­nä.

Uu­si leh­ti kään­tyi Mas­ku­lais­ten ti­lal­la, min­kä yh­tey­des­sä pää­ra­ken­nus sai tuol­loin vuon­na 2007 uu­dek­si ni­mek­seen Aa­hol­li. Siel­lä on esil­lä kun­nan­ta­lon vint­ti­aar­tei­den li­säk­si myös pai­kal­li­sil­ta lah­joi­tuk­si­na saa­tua esi­neis­töä ku­ten me­tal­li­sia le­vy­jä soit­ta­va, 1800-lu­vun Symp­ho­ni­on-soit­to­ra­sia sekä kan­san­pe­li­man­ni Telu-Hes­sun viu­lu.

– Nyt­hän his­to­ria tois­taa it­se­ään, kun Ry­mät­ty­län seu­ra­kun­ta lak­kaa vuo­den­vaih­tees­sa ole­mas­ta. Kä­vim­me par­ti­o­lais­ten kans­sa tyh­jen­tä­mäs­sä pap­pi­lan vin­tin, sil­lä pap­pi­la il­mei­ses­ti myy­dään. Toim­me siel­tä sa­mal­la ta­val­la esi­mer­kik­si soit­ti­mia ja tau­lu­ja, Räik­kä ker­too.

Pe­rin­ne­toi­mi­kun­ta jär­jes­tää Aa­hol­lis­sa ta­pah­tu­mia, jois­ta seu­raa­va on lau­an­tai­na 17.10. Sil­loin soit­taa van­ha gra­mo­fo­ni le­vy­jä Yleis­ra­di­on 100-vuo­tis­juh­lan ja Lau­an­tain toi­vot­tu­jen le­vy­jen 90-vuo­tis­juh­lan kun­ni­ak­si.

Näyt­te­ly­ti­lois­sa on esil­lä Päi­vi Han­nu­lan ak­va­rel­le­ja 1. mar­ras­kuu­ta saak­ka.

Kau­pun­gin kut­kut­te­lu­a­kin on vi­reil­lä.

– Kir­jas­to siir­tyi kou­lul­le ai­koi­naan sen ta­kia, et­tä tämä tila ei ole es­tee­tön. Sama on­gel­ma meil­lä on edel­leen, ja ko­vas­ti olem­me pom­mit­ta­neet Naan­ta­lin päät­tä­jiä, et­tä tän­ne saa­tai­siin tuo­li­his­si. Sii­tä mei­dän vauh­tim­me vain pa­ra­nee, Räik­kä sa­noo.

Saa­ra Huo­vi­nen