Törnen ja Koisaaren mielipidekirjoituksessa (V-SS 13.1.) nostetaan esiin useita tärkeitä ja ymmärrettäviä huolia Naantalin seurakuntayhtymän tulevaisuudesta ja erityisesti saaristoseurakuntien asemasta. On selvää, että seurakuntarakenteita koskevat päätökset herättävät voimakkaita tunteita, sillä ne koskettavat ihmisten hengellistä kotia, paikallisidentiteettiä ja vapaaehtoistoimintaa. Juuri siksi keskustelussa on tärkeää erottaa toisistaan tosiasiat, toimivaltakysymykset ja tulkinnat.
Naantalin seurakuntayhtymän purkamista ja yhden seurakunnan malliin siirtymistä ei ole valmisteltu kevyin perustein eikä äkillisenä mielenmuutoksena. Rakenteiden tarkastelu on ollut osa pidempään jatkunutta kokonaisarviota, jossa on huomioitu jäsenkehitys, talouden pitkän aikavälin kestävyys, henkilöstörakenne sekä seurakuntatyön järjestäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Hyvä tämänhetkinen taloustilanne ei yksinään poista tarvetta arvioida rakenteita tulevaisuuden näkökulmasta.
Kirjoituksessa viitataan rahanjakomalliin ja sen seurauksiin. On syytä todeta, että talouspäätökset on tehty voimassa olevan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti yksimielisesti yhtymän toimielimissä, ja niiden tarkoituksena on ollut turvata koko seurakuntayhtymän toimintaedellytykset
Kirjoituksessa mainitaan Rymättylän seurakunnan säilyttämistä koskeva adressi, joka on kerännyt lyhyessä ajassa merkittävän määrän allekirjoituksia. Adressi osoittaa, että asia koetaan tärkeäksi ja herättää huolta ihmisten keskuudessa. Samalla on kuitenkin todettava, että adressin allekirjoittaneista noin 13 prosenttia on ilmoittanut kotipaikakseen muun kuin Naantalin tai Rymättylän, ja noin 33 prosenttia on ilmoittanut kotipaikakseen Rymättylän. Nämä tiedot eivät poista adressin merkitystä mielipiteenilmaisuna, mutta ne antavat päätöksenteon kannalta tarpeellista taustatietoa siitä, keitä adressi ensisijaisesti edustaa.
Väite siitä, että seurakuntalaisia ei olisi kuultu kirkkolain edellyttämällä tavalla, ei vastaa kokonaiskuvaa. Kuulemiset ovat osa prosessia, ja niitä toteutetaan valmistelun eri vaiheissa. On kuitenkin muistettava, että kuuleminen ei tarkoita päätösvallan siirtämistä, vaan seurakuntalaisten näkemysten huomioon ottamista osana laajempaa harkintaa.
Väliaikaisten kirkkoherrojen roolia koskevassa kritiikissä on syytä korostaa, että he toimivat laillisesti määrättyinä viranhaltijoina ja ovat velvollisia edistämään seurakunnan kokonaisetua riippumatta virkakautensa pituudesta. Päätöksenteon legitimiteetti ei perustu viranhaltijan toimikauden kestoon vaan siihen, että valmistelu ja päätökset tehdään säädösten mukaisesti.
Yhtymämuotoisen hallinnon kustannuksia koskevassa vertailussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään on huomioitava mittakaavaerot, erilaiset tehtävärakenteet sekä hallinnon organisointitavat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talousarvion ollessa merkittävästi Naantalin seurakuntayhtymän talousarviota suurempi, tulee todeta, että Turussa käytössä olevat toimintamallit edellyttävät resursseja, joita Naantalin kokoisessa yhtymässä ei ole käytettävissä.
Saaristoseurakuntien vapaaehtoistoiminta ja paikallinen sitoutuminen ovat kiistatta arvokkaita ja tärkeitä. Rakennemuutoksen tavoitteena ei ole heikentää seurakuntalaisten osallisuutta, vaan löytää malli, jossa hengellinen työ, läsnäolo ja palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Mahdolliset muutokset edellyttävät huolellista jatkovalmistelua, jossa vapaaehtoistoiminnan edellytykset otetaan vakavasti.
Lopullinen ratkaisu ei ole vielä tehty, ja asia etenee kirkkolain mukaisesti Kirkkohallituksen käsiteltäväksi. Näissä prosesseissa arvioidaan kokonaisuutta oikeudenmukaisesti ja objektiivisesti, kaikkien seurakuntien ja seurakuntalaisten etu huomioon ottaen.
Yhteinen tavoitteemme on, että Naantalin alueella on elinvoimainen seurakunnallinen toiminta, jonka puitteissa hoidetaan seurakunnan perustehtävää muuttuvissa olosuhteissa koko Naantalin alueella. Tämä edellyttää avointa keskustelua, keskinäistä luottamusta ja valmiutta tarkastella myös vaikeita vaihtoehtoja – rakentavasti, ei vastakkainasettelua syventäen.
Reijo Leino
Naantalin seurakunta
vt. kirkkoherra