Sodan jälkeen Uudenkaupungin työväentalolla olivat kansalliset painonnostokilpailut. Uudessakaupungissa toimi silloin jonkinlainen atleettiklubi, joka harjoitteli painonnostoa.
Olin näitä kilpailuja katsomassa, väkeä oli paljon. Yleisöstä tunsin vain yhden, Mauri Lukkalan Laitilasta. Hänen veljensä Salomo Lukkala kaatui talvisodassa. Salomo oli ollut Vahteruksen Konnun isäntä. Lukkalan veljekset, joita oli monta, olivat hyviä urheilijoita. Poikien äiti oli Vahteruksen Konnun tytär. Joitakin tutun näköisiä oli yleisön joukossa. En tuntenut myöskään kilpailijoita, mutta kaksi nimeä on jäänyt mieleen. Kilpailun voittaja oli muistaakseni Kuntsi-niminen mies Helsingistä ja toiseksi tullut Rantala Lokalahdelta.
Painonnostossa oli kolme sarjaa, punnerrus, tempaus ja työntö, josta tuli suurin lukema. En tiedä, muistanko nämä sarjat oikein. Suurin nostotulos oli 140 kiloa, nostajana Kuntsi.
Toiseksi tullut Rantala oli pienikokoinen. Rantala oli Vason ravintolan järjestysmies. Olin kerran kyytimiehenä hevosella yhdelle miehelle Vason ravintolaan, joka sijaitsi Alisellakadulla nykyisen sähköliikkeen paikalla. Siellä oli yhdessä pöydässä äänekäs mies, joka oli tuttu kaupunkikuvassa, kun hän esiintyi näkyvästi humalassa. En tiedä hänen nimeään, hän oli ehkä kotoisin kaupungin ulkopuolelta. Rantala kävi varoittamassa miestä, mutta tämä sanoi, so so, pikkupojat saavat olla hiljaa.
Tilanne kävi usean varoituksen jälkeen niin, että Rantala veti tämän ison miehen pöydän yli ja lattiaa pitkin ulos ovesta, joka silloin oli Vason ravintolasta poikkiskadulle. Ulos heitetty mies valitti kovasta käsittelystä paikalla olleelle poliisille, joka tuli kysymään tilannetta. Järjestysmies Rantala sanoi, että heittäkää te tällainen iso mies nätisti ulos. Asia oli loppuun käsitelty.
Kauno Pietilä
Kalanti