Suomen luisussa olevia oppimistuloksia on nyt ihmetelty ja surkuteltu yli 20 vuotta.
Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen fuusiosta syntynyt opetushallitus on toiminut kasvatuksen ja koulutuksen suunnannäyttäjänä 35 vuotta.
Vuosituhannen alusta lähtien laaditun PISA-tutkimuksen suunta on Suomen osalta laskeva, joiltain osin jopa syöksyvä.
Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen kertoi perusosaamisen heikkenemisen näkyvän jo korkeakouluissa. (TS 8.9.). Yliopisto-opiskelijoille joudutaan opettamaan lukiokoulutukseen kuuluvia taitoja. Tämä tuskin edesauttaa tavoitetta saada korkeakoulutettujen osuutta nousemaan.
Jo vuosikausia, tarkalleen jo kaksi PISA-tutkimusta sitten. muutamat kasvatustieteen huippututkijat esittivät kriittisiä arvioitaan perusopetuksen laatuun liittyen. Emeritaprofessori Liisa Kelttikangas-Järvinen ja Suomen nuorin triplatohtori Aino Saarinen eivät juuri opetushallituksen satraapeilta kehuja keränneet. Päinvastoin. Heidän näkemyksiään aliarvioitiin, kyseenalaistettiin ja vähäteltiin laajalti.
Tuoreimman PISA- tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kelttikangas-Järvinen ja Saarinen olivat jo viime vuosikymmenen lopulla pitkälti oikeassa. Inkluusio ei ollutkaan onnistumisen tae.
Olisiko jo aika keskittyä oppilaiden, opettajien ja vanhempien sekä kuntapäättäjien syyttelyn sijaan viranomaisiin.
Onko 40 miljoonan budjetilla toimiva, ja yli 400 henkeä työllistävä hallintokartelli, eli opetushallitus lainkaan tehtäviensä tasalla?
Opetushallituksen kansanedustajia vilisevä johtokunta valvoo strategian toteutumista, jonka ensimmäinen kirjaus on:
”Sivistys- koulutus- ja osaamistaso nousevat”.
Kansankielellä voisi retorisen sarkastisesti kysyä: ”miten meni, noin niinku omasta mielestä”.
Aki Simola (kok.)
kunnanvaltuutettu
Masku